*

Kaj Sotala - Näkökulmia mieleen ja maailmaan Blogi on ikkuna kirjoittajansa ajatuksiin ja mielipiteisiin, sivuten yhteiskunnallisia aiheita psykologiasta tekijänoikeuksiin.

Ateistisen henkisyyden puolesta

Henkisyyden käsite liitetään yleisesti ottaen lähinnä uskontoon. Todellisuudessa henkisyys ei kuutenkaan vaadi uskoa mihinkään yliluonnolliseen. Ei ole mitään syytä, miksei myös ateisti voisi tavoitella henkisyyttä.

Mitä tarkkaan ottaen tarkoitan henkisyydellä?

Psykologi Jonathan Haidt lainaa kirjassaan The Happiness Hypothesis historioitsija Mircea Eliadea. Eliade kirjoittaa, että maallisimmallakin ihmisellä on

valittuja paikkoja, laadullisesti erilaisia kaikista muista - ihmisen syntymäpaikka, tai hänen ensirakkautensa tapahtumapaikat, tai tietyt osat ensimmäistä vierasta kaupunkia jossa hän kävi nuorena. Nämä paikat säilyttävät poikkeuksellisen, ainutlaatuisen luonteensa jopa kaikkein epäuskonnollisimmalle ihmiselle. Ne ovat hänen henkilökohtaisen maailmankaikkeutensa "pyhiä paikkoja", ikään kuin hänelle olisi niissä paljastettu todellisuus joka on erilainen kuin se missä hän elää arkielämänsä.

Uransa alkuvaiheissa Haidt tutki sitä, mitkä kaikki asiat tuottavat ihmisissä inhon tunteen. Inhoa tutkiessaan hän kuitenkin keksi, että inhon tuntemukselle on myös vastakohta: ylevöityminen. Ylevöityminen on tunne siitä, että on jonkin puhtaan, kauniin tai itseä suuremman asian äärellä. Sen voi kokea syvästi rakastuneena, metsässä luonnon keskellä tai katsellessa tähtitaivasta ja ajatellessaan maailmankaikkeuden äärettömyyttä. Sen voi myös kokea lukemalla tai kuulemalla ihmisistä jotka ovat tehneet koskettavia ja epäitsekkäitä tekoja, tai kuuntelemalla kaunista musiikkia.

Minä koin lievää ylevöitymisen tunnetta lukemalla sitä Haidtin kirjan lukua, jossa hän puhui siitä. Vaikka olenkin läpikotainen ateisti, pystyn myös jossain määrin saamaan kiinni ylevöitymisen tunteesta kuvittelemalla syvästi ja aidosti uskonnollisia ihmisiä. H.E.R.R.:in kappale The Meek Shall Inherit the Earth on Jumalan ylistyslaulu joka onnistuu aina koskettamaan minua. Se ei tee sitä koska itse uskoisin sen ylistyksen kohteeseen, vaan koska voin kuvitella laulajan joka uskoo.

Henkisyyteni on ylevöitymisen tunteen tavoittelemista. Se koostuu osittain filosofiasta, osittain mietiskelyharjoituksista, osittain aktiivisesta uusien ajattelutapojen opettelemisesta. Tavoitteenani on tila, jossa ylevöitymisen tunne ei enää ole harvinainen poikkeus. Tavoitteenani on, että kokisin itseni ylevöityneeksi useammin kuin en.

Tähän on monia tapoja. Tärkein liittyy sen tiedostamiseen, että kaikki tunteet ovat omassa mielessämme. Jos metsäaukio saa meidät kokemaan itsemme ylevöityneiksi, kertoo se jotain mielestämme enemmän kuin metsäaukiosta. Itämaiset uskonnot sanovat maailman olevan illuusio. Ne tarkoittavat sillä sitä nykytieteeseenkin sopivaa käsitystä, että me vain luulemme asioiden olevan itsessään kauniita, raivostuttavia tai ärsyttäviä. Todellisuudessa nämä kategoriat ovat vain aivojemme luomaa tulkintaa. Psykologisissa kokeissa on osoitettu, että kun ihmisille väläyttää lähes mitä tahansa sanaa, luokittelevat he sen välittömästi, automaattisesti ja alitajuisesti hyväksi tai pahaksi. Se tuntuu hyvältä tai pahalta.

Automaattisia tunnereaktioita on mahdollista muuttaa. Kirjasta No Boundary: Eastern and Western Approaches to Personal Growth löytämääni harjoitukseen liittyy mieleentulevien tuntemuksien passiivinen tarkkailu. Tarkkaile itseäsi kun kuulet jotakin. Kuulet äänen ja ajattelet kuulevasi sen, mutta kuka on se joka sen kuulee? Etsi kuulijaa, ja huomaat kohta ettei sinulla ole kokemusta kuulemisesta, vain äänestä itsestään. Seuraa näin tuntemuksiasi, sivusta koettavina tuntemuksina, ja saatat huomata kielteisten tuntemusten menettävän tehoaan. Efekti on voimakkaampi ja rauhoittavampi, jos sen yhdistää samanaikaisiin mietiskely- ja hengitysharjoituksiin. Asetu pitkällesi ja vedä syvään henkeä, pidätä sitä ja anna sitten uloshengityksen rentouttaa mielesi ja kehosi.

Rentoutuminen auttaa ylevöitymisen kokemuksen hakemisessa. Mutta ylevöityminen ei ole pelkkää negatiivisista tuntemuksista pääsemistä. Siihen liittyy myös kokemus jostain kauniista ja merkityksellisestä. Yksi tapa jolla pyrin siihen on seuraamalla Benjamin Franklinin ajatusta hyveiden kehittämisestä itsessäni. Franklin teki itselleen viikottaisen taulukon, jossa oli kolmetoista riviä - yksi yhtä hyvettä kohden - ja seitsemän saraketta, yksi kutakin viikonpäivää kohden. Aina kun hän käyttäytyi tavalla joka ei sopinut johonkin hyveistä, kirjasi hän sen päivän ja hyveen kohdalle mustan merkin. Hän keskittyi joka viikolla johonkin tiettyyn hyveeseen, ja pyrki saamaan sen kohdalle mahdollisimman vähän merkkejä. Vähitellen hyveellisyydestä tuli helpompaa ja helpompaa.

Tätä esimerkkiä noudattaen valitsin itselleni tänään seitsemän hyvettä: kohtuullisuuden, rohkeuden, transsendenssin, myötätunnon, ahkeruuden, oppimisen ja fyysisen kunnon (harkitsen vielä, lisäisinkö listaan myös luovuuden). Keskityn joka viikko johonkin hyveistä, ja merkitsen joka päivän lopuksi miten hyvin olen saanut noudatettua eri hyveitä sinä päivänä - huonosti, kohtuullisesti vai hyvin.

Ajattelemalla kutakin hyvettä mahdollisimman laajasti voin saada lähes kaiken mitä teen liittymään olennaisesti johonkin niistä. Kohtuullisuuteen kuuluu syömisen jakaminen useaan pienempään ateriaan yhden ison sijaan, jolloin voi nauttia syömisestä useampaan otteeseen. Samoin siihen kuuluu, etten juutu pyörimään sähköpostieni ja Facebookin tarkastamisen välillä kolmeksi tunneksi putkeen. Transsendenssiin kuuluu etääntyminen kaikista negatiivisista tuntemuksista. Myötätuntoon liittyy pysähtyminen ja oven pitäminen auki seuraavalle tulijalle, ja sen välttäminen että ajattelisi lähijunan meluisia teinejä ärsyttävinä. Kun varattu tapaamiseni pankin virkailijan kanssa myöhästyy vartilla koska hän on juuttunut hoitamaan edellistä asiakasta, on osa myötätunnon hyvettä olla ärsyyntymättä ja ajatella asiaa kiireisen ja ylityöllistetyn virkailijan näkökulmasta.

Näin saan kaiken tekemäni liittymään johonkin ylevöittävään. Jos ei mihinkään muuhun, niin osa transsendenssin hyvettä on löytää ylevöittävät puolet kaikesta. Söin riisiä ennen tämän tekstin kirjoittamista, ja pyrin ajattelemaan kaikkia niitä itämaisia askeetikkoja jotka ovat vuosisatojen ajan pyrkineet ylevöitymiseen ja syöneet riisiä päivittäin. Kuulostaa kornilta, mutta minulle se toimi. Kun saan kaiken päivän aikana tekemäni liitettyä johonkin suurempaan hyveeseen, koen oloni paremmaksi, vähemmän stressaantuneeksi, ja ylevöityneemmäksi.

Suosittelen samaa kaikille.

Olen Piraattipuolueen Helsingin vaalipiirin kansanedustajaehdokkaana 2011. Jos tämä kuulostaa sinusta hyvältä idealta, liity toki kampanjani Facebook-fanisivulle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Tuohimetsa kuva
Jukka Tuohimetsä

"Transendenssiin kuuluu etääntyminen kaikista negatiivisista tuntemuksista."

Suosittelisin mieluummin negatiivisten tunteiden syleilyä, hyväksymistä ja niiden läpi menemistä tiellä kohti ylevöitymistä.

Itse pidän yhtenä parhaana "ylevän / valaistuneen" ihmisen tunnusmerkkinä toteamusta "Mikään inhimillinen ei ole minulle vierasta."

"Hollis haastaa jokaista tulemaan tietoiseksi Varjostaan, sillä vain se johtaa ihmisen eheytymiseen." (Varjo = negatiiviset tunteet, inhimillinen pahuus ja kaikki tukahdutettu)

James Hollis: MIKSI HYVÄT IHMISET TEKEVÄT PAHAA
http://www.rasalas.fi/kirja.php?id=55

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Nju. Oikeaan lähestymistapaan kuuluu *sekä* negatiivisten tuntemusten hyväksyminen *että* niistä etääntyminen, niin ristiriitaiselta kuin se ehkä kuulostaakin.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

"Uskonnolliset" kokemukset on saavutettavissa myös ilman uskontoa. Samoin pyhyys ja ylevyys ja henkisyys ovat luonnollisia kokemuksia tai käsitteitä, joskin uskonnoilla on ollut monopoliasema niistä puhumiseen.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Kun hukkasin uskoni Jumalaan, minusta tuli ateisti.
Kun selvisin koetuksesta silloin suurimmasta, minusta tuli agnostikko.
Kun viimein ymmärsin kuinka kaikki on yhtä ja yksi on monta, soihtuni syttyi
ja näin kuinka uskonnoista kaikista, voi yksi rakentaa omansa.

K Veikko

“Tavoitteenani on, että kokisin itseni ylevöityneeksi useammin kuin en.”

Miksi?

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Koska se tuntuu hyvältä ja vähentää stressiä ja ahdistusta.

Käyttäjän TommX kuva
Tomm Jakob

Hyviä ajatuksia tekstissäsi.

“Tavoitteenani on, että kokisin itseni ylevöityneeksi useammin kuin en.”
Miksi?
"Koska se tuntuu hyvältä ja vähentää stressiä ja ahdistusta."

Mieluummin vastaisin itse pyrkiväni hyvään elämään. Hyvä elämä ei ole sellainen, josta stressi ja ahdistus puuttuvat. Ei myöskään sellainen, jossa ei ole surun päiviä. Mutta jos suru, stressi tai ahdistus hallitsevat, jos niitä on liikaa, ei voi elää hyvää, onnellista elämää.

Näitä kysymyksiä ja hyveiden luonnetta Aristoteles pohtii Nikomakhoksen etiikassa. Kenelle teos ei ole tuttu, kannattaa hankkia käsiinsä. Wikipediasta voi aloittaa tutustumisen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikomakhoksen_etiikka

K Veikko

Voiko ateistilla olla mitään sellaista tavoitetta jota kohti hän pyrkii vaikka tietää että sitä ei voi kukaan koskaan saavuttaa?

Onko kaikki tässä ja nyt.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala
K Veikko

Hyvään pyrkiminen edellyttää uskoa siitä, että tavoiteltu asia on parempi myös realisoituneena. – – Sitä ei voi tietää.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Mitään ei voi tietää varmaksi. Se ei estä meitä mm. suunnittelemasta tulevaisuuttamme sen varaan että haemme lähikaupasta maitoa kun se loppuu. Näin vaikka emme voi tietää, etteikö maailman jokaisen kaupan päälle putoaisi huomenna asteroidia.

Arhi Kuittinen

Modernin psykoanalyyttisen ajattelun ja ihmismielen tarkastelun kannattajana suosittelen negativisiin ajatuksiin tutustumista.

Mikään ei ole ihmismieltä tuhoavampi toiminta kuin negatiivisten tunteiden ja traumjen torjunta.

Esim. Rotuviha on usein vain omassa lapsuudessa koetun väkivallan torjuntaa ja siitä johtuvaa projektio.

Nimettömäksi muuttunut paha olo täytyy "heijastaa" johonkin "todistettavan" outoon ja "yhteiseen" viholliseen.

"Me olemme puhtaita ja nuo saastaisia" - neuroottinen malli omien traumojen torjunnalle, ongelmien ulkoistamiselle.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Juu, en kannatakaan negatiivisten tunteiden torjuntaa. Sitten kun ne on hyväksynyt osaksi itseä, on niistä helpompi myös etääntyä.

(Moderniinkin) psykoanalyysiin suhtaudun tosin skeptisesti. Käsittääkseni ei ole voitu osoittaa, että koulutetun psykoanalyytikon kanssa keskustelu auttaisi keskimäärin sen enempää kuin ystävälliselle maallikolle jutteleminen.

Toimituksen poiminnat