*

Kaj Sotala - Näkökulmia mieleen ja maailmaan Blogi on ikkuna kirjoittajansa ajatuksiin ja mielipiteisiin, sivuten yhteiskunnallisia aiheita psykologiasta tekijänoikeuksiin.

Taloudellinen vapaus on sosiaalista vapautta

Kuvitellaan kaksi tilannetta, jotka vaikuttavat erilaisilta, vaikka ovat oikeasti hyvin samanlaisia:

  1. Valtio päättää, että punatukkaiset ihmiset saavat vastedes käyttää lentokoneita vain lyhyihin matkoihin. Pitkät matkat ovat heiltä kiellettyjä. Tähän sääntöön on mahdollisuus saada erikseen anomalla poikkeuslupa, mutta sen saaminen vaatii pitkällisen odottelun ja lopuksi saattaa silti tulla kieltävä päätös. Luvan saamisen ehtona on myös, että punatukkaiset sitoutuvat vastineeksi olemaan tekemättä jotain muuta, josta pitäisivät.
  2. Valtio päättää, että lentopolttoaineelle lyödään vastedes lisävero. Tämä sulkee pitkät lentomatkat köyhimmän kansanosan saatavilta. Heidänkin on tosin mahdollista lentää pidempiä matkoja, mutta sitä varten tarvitsee säästää tarpeeksi pitkään ja tinkiä jostakin muusta. Säästöt saattavat myös jossakin vaiheessa tyhjentyä esimerkiksi yllättävän sairauden vuoksi.

Huomionarvioista on, että vaikka lisäveroakin saatettaisiin vastustaa voimakkaasti, punatukkaisten lentokiellosta nousisi paljon suurempi häly. Se nähtäisiin (täysin aiheellisesti) syrjivänä ihmisoikeusrikkomuksena. Sen sijaan lentolippujen verottamista ei nähtäisi samalla tapaa ihmisten vapauksien rajoittamisena, vaikka se sitä tosiasiallisesti on. Yleisesti ottaen koetaan laajasti, että on kahdentyyppisiä vapauksia, sosiaalisia (ilmaisunvapaus, oikeusturva, seksuaalioikeudet, jne.) ja taloudellisia (mahdollisuus käyttää rahaansa vapaasti, vähäinen verotus, vähäinen säätely jne.), ja taloudellisten rajoittaminen on hyväksytympää. Niitä ei välttämättä koeta vapauksiksi lainkaan. Todellisuudessa molemmat ovat kuitenkin saman asian kaksi eri muotoa.

Raha on vaihdannan yksikkö: sitä voi käyttää hankkimaan niitä asioita joita haluaa. Ihmistä saattaa estää saamasta haluamaansa jokin sosiaalinen rajoite, kuten puutteellisen oikeusturvan vuoksi saatu virheellinen tuomio, tai taloudellinen rajoite, kuten ankara verotus. Kummassakin tapauksessa häneltä on viety jotakin. Aborttia voidaan säädellä joko kieltämällä se kokonaan, tai tekemällä siitä mahdollisimman kallista, jolloin se on tosiasiallisesti kielletty kaikilta paitsi rikkaimmilta.

Taloudellinen säätely voi myös esimerkiksi tuottaa tilanteen, jossa joku tahtoisi myydä muille vaikka ravintolapalveluita toimimalla kokkina, mutta asiaan liittyvät maksut ja byrokratia tekisivät sen kannattamattomaksi. Tällöin on loukattu useamman ihmisen vapautta: yhden vapautta toimia yrittäjänä ja ansaita elantonsa rakastamallaan työllä jonkin tylsän ja tyhjänpäiväisen sijaan, ja muiden vapautta hankkia häneltä joka päivä hyvää ruokaa jota ei tarvitse tehdä alusta alkaen itse.

Taloudellisiin vapauksiin lasketaan yleisesti ottaen myös asiat, joiden ei ehkä suoraan koeta liittyvän yksilöiden rahankäyttöön tai vapauksiin. Valtio rajoittaa esimerkiksi patenttilainsäädännöllä yritysten mahdollisuuksia hyödyntää vapaasti haluamiaan teknologioita. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yritykset muodostuvat ihmisistä. Asia on helpoin nähdä, kun tarkastellaan pientä, pääosin muutaman yrittäjän pyörittämää firmaa. Vapaammassa tilanteessa yrittäjä voisi nähdä markkinoilla liiketilaisuuden, jonka täyttämällä hän voisi ansaita itselleen elannon miellyttävällä tavalla. Samalla hän voisi myös olla hyödyksi muille ihmisille. Säädellymmässä tilanteessa taas tulee helposti vastaan tilanne, jossa hän toteaa mielivaltaisten säännösten estävän tämän ja joutuu turhautumaan. Esimerkiksi EU:n ylitiukoiksi luonnehdittuja hygieniasäännöksiä on syytetty ruoan käsityöläisten tappamisesta.

Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta muovata maailmaa ja elinolosuhteitaan mieleiseensä suuntaan. Sekä sosiaaliset että taloudelliset rajoitukset heikentävätä tätä mahdollisuutta. Ihminen saattaa haluta enemmän vapaa-aikaa voidakseen käyttää sen ystäviensä kanssa, mutta olla kykenemätön tekemään sitä koska hänen ei anneta pyörittää yritystään tavalla joka tuottaisi tarpeeksi paljoa rahaa tarpeeksi pienellä aikapanostuksella.

Tämä ei kuitenkaan ole puheenvuoro kaikkea säätelyä vastaan. Taloudelliset vapaudet saatetaan osittain kokea erilaisena kategoriana kuin sosiaaliset vapaudet koska niihin puuttumalla saadaan useammin lisättyä ihmisten kokonaisvapautta. Mikäli esimerkiksi hyväksymme sen ajatuksen, että raha on vaihdon väline joka vapauttaa ihmisen tekemään haluamiaan asioita, seuraa siitä että rikkailla on enemmän vapautta kuin köyhillä. Tulonsiirrot ja varallisuuden tasaaminen on silloin perusteltua, sillä oikein tehtynä se lisää köyhien vapauksia enemmän kuin vie niitä rikkailta.

Ihmisten välisessä toiminnassa on myös runsaasti ns. vangin dilemma-tyyppisiä tilanteita. Näissä jokainen yksilö valitsee itselleen parhaan toimintatavan, joka johtaa kuitenkin kokonaisuuden kannalta haitalliseen tulokseen. Klassinen esimerkki on yhteismaan ongelma, jossa jokaisen karjanomistajan kannattaa laittaa yhteiselle laidunmaalle mahdollisimman paljon karjaa, vaikka tämä pitkällä tähtäimellä johtaa koko laitumen kulumiseen käyttökelvottomaksi. Esimerkiksi kilpailulainsäädäntö saattaa myös kokonaisuudessaan lisätä yrittämisen vapautta, kun kilpailijoita ei pysty samalla tapaa pelaamaan markkinoilta pois.

En siis pyri sanomaan, etteikö taloudellistakin säätelyä saisi olla. Kannatan itse mm. polttoaineveroja. Sen sijaan puhun sen puolesta, että päätöksenteon lähtökohdaksi tulisi aina ottaa taloudellisten vapauksien kohteleminen aivan yhtä tärkeinä vapauksina kuin sosiaalistenkin. Toisin sanoen taloudellisen säätelyn ehdottajalla tulisi aina olla painava todistustaakka osoittaa, että säätelystä tosiaan on hyötyä. Lähtökohdan tulisi olla, että säätelyä jonka nettohyödyllisyyttä ei voida hyvin suurella todennäköisyydellä osoittaa, ei myöskään tulisi missään olosuhteissa sallia. Samaa kriteeriä sovellamme myös sosiaalisiin vapauksiin. Esimerkiksi oikeusturvan ja yksityisyydensuojan kaventaminen kotietsintöjen sallimisen muodossa hyväksytään vain silloin, kun on syytä epäillä tarpeeksi vakavasta rikoksesta.

Sosiaalista säätelyä on helppo vastustaa, koska sen vaikutukset kunkin elämään on helppo kuvitella. Oikeusturvan heikentyminen tarkoittaisi mielivaltaa viranomaisten taholta, ilmaisunvapauden heikkeneminen jatkuvaa tarvetta varoa sanojaan, seksuaalivapauden valtion tunkeutumista kunkin omaan makuuhuoneeseen, ja niin edelleen. Taloudellisten vapauksien rajoittaminen on salakavalampaa, koska joudumme joka tapauksessa maksamaan asioista ja harjoittamaan liiketoimintaa enemmän tai vähemmän säädellysti. Silloin jää helposti huomaamatta, että asiat ovat kalliimpia kuin niiden tarvitsisi olla, tai että säätelyä on liikaa. Mutta taloudellinen säätely pureutuu aivan yhtälailla kaikkeen arkipäiväiseen toimintaamme, ja nimenomaan sen salakavaluuden vuoksi tarvitsee sen suhteen olla erityisen varovainen.

Olen Piraattipuolueen Helsingin vaalipiirin kansanedustajaehdokkaana 2011. Jos tämä kuulostaa sinusta hyvältä idealta, liity toki kampanjani Facebook-fanisivulle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Panu Horsmalahti

Ihan hyvä kirjoitus. Ero köyhien ja esimerkiksi mustaihoisten välillä on kuitenkin se, että köyhät voivat rikastua tai säästää rahaa, mutta mustaihoiset eivät voi vaihtaa rotuaan. Mielestäni sosiaaliset vapaudet ovat siten hieman tärkeämpiä.

Oskar Elmgren (nimimerkki)

Hyviä huomioita, mutta tämä vie pohjan kirjoituksesta: "Valtio rajoittaa esimerkiksi patenttilainsäädännöllä yritysten mahdollisuuksia hyödyntää vapaasti haluamiaan teknologioita."

Miten yritys voisi "hyödyntää vapaasti haluamiaan teknologioita" patentittomassa tilanteessa jossa uusia teknologioita pidetään salassa? Onhan toki silloin näennäisesti enemmän vapautta kun saisi käyttää vapaasti kaikkea tiedossa olevaa teknologiaa. Mutta silloin myös tiedossa oleva teknologian määrä on pienempi. Todellisuudessa siis valtio lisää vapautta patenttilainsäädännöllä.

Onko muissakin asioissa jäänyt ajatukset yhtä puolitiehen?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Miten yritys voisi "hyödyntää vapaasti haluamiaan teknologioita" patentittomassa tilanteessa jossa uusia teknologioita pidetään salassa? O

- Palkkaamalla sen, joka osaa.

Onko muissakin asioissa jäänyt ajatukset yhtä puolitiehen?

- Kaada ittelles vaan. Oletko huomannut, että Motorola, Nokia jne. nyysivät toisiltaan jatkuvasti jotain niin kuin patenttilainsäädätöä ei olisikaan.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Lue se virke koko kirjoituksen kontekstissa. En sanonut, etteikö tuon vapauden rajoittaminen voisi kokonaisuudessaan lisätä vapauksia. Alempana esitin useita esimerkkejä siitä, miten jonkun vapauden rajoittaminen tosiasiallisesti saattaa lisätäkin sitä.

Sinänsä vaikken tekstissä ottanutkaan patenttien yleishyödyllisyyteen kantaa, empiirinen todistusaineisto patenttien hyödyllisyyden puolesta tuntuu kyllä olevan kohtalaisen kyseenalaista.

Oskar Elmgren (nimimerkki)

"En sanonut, etteikö tuon vapauden rajoittaminen voisi kokonaisuudessaan lisätä vapauksia. Alempana esitin useita esimerkkejä siitä, miten jonkun vapauden rajoittaminen tosiasiallisesti saattaa lisätäkin sitä."

Tämä toki pitää paikkaansa.
Mutta tekstissä paistaa silti läpi tämä ei ihan loppuun asti ajateltu kantasi: "...patenttien hyödyllisyyden puolesta tuntuu kyllä olevan kohtalaisen kyseenalaista."

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Tjaa, se oli vain yhden lauseen mittainen esimerkki, joka nyt sattui olemaan ensimmäinen joka tuli siinä kohtaa mieleen. Sen olisi voinut hyvin korvata millä tahansa muulla tekstin sisällön mitenkään muuttumatta.

"Ei ihan loppuun asti ajateltu kantasi" - kantani perustuu siihen olemassaolevaan teoriaan ja empiiriseen todistusaineistoon mitä taloustieteilijät ovat tähän asti keränneet. (Siteeraamassasi lauseessa oli linkki Against Intellectual Monopoly-kirjaan, jota kieltämättä oli aika vaikea huomata koska Puheenvuoron leiska värittää linkkini täsmälleen samalla värillä kuin muunkin tekstini.) Jos sinulla on esittää argumentaatiota AIM:ia ja sen lähteitä vastaan, kuuntelen toki mielelläni. Tähän asti olet kuitenkin esittänyt pelkästään teorian, ja kun teoria ja empiria poikkeavat, empiria voittaa.

Oskar Elmgren (nimimerkki)

Olen täysin samaa mieltä että empiirinen data on lähtökohtaisesti parempi vertauskohta kuin teoriat.
Kysymys on tietysti missä mittakaavassa arvioidaan empiirinen data. Eli kysymys loppupelissä siitä mitä tuloksia halutaan saada aikaan tutkimalla sitä.
Tätä subjektiivisuus-ongelmaa voi toki pienentää siirtämällä tarkastamaan mahdollisimman isoa systeemiä. Eli ei vaan tarkastamalla juuri niitä osia kokonaisuudesta joka tukee omaa poliittista kantaa.
Siispä isomman systeemin empiirinen data on lähtökohtaisesti parempaa kuin rajatun alueen empiirinen data.

Joten esittäisin että verrataan maita joissa on ollut patenttisysteemiä maihin joissa sitä ei ole ollut. Käytännössä siis länsimaita vs. muuta maailmaa. Voinee kohtalaisen turvallisesti ravistaa hihasta arvio että patenttikautena länsimaiden teknologia on kehittynyt nopeammin kun muuta aluetta.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Patenttijärjestelmällisten maiden vertaaminen patenttijärjestelmällisiin on kovin ongelmallinen mittapuu, koska ne maat joissa on patenttijärjestelmä tuppaavat myös olemaan taloudellisesti vauraimpia - ei mitenkään välttämättä patenttijärjestelmän vuoksi, sillä kehittyviä maita aletaan painostamaan patenttijärjestelmän piiriin siinä kohtaa kun niillä alkaa olla enemmän tuotantotehoa.

Sen sijaan olisi järkevämpi tutkia eri maiden innovatiivisuutta vähän ennen patenttijärjestelmän käyttöönottoa ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä. Mitä mieltä olet esimerkiksi Against Intellectual Monopolyn sivuilla 86-87, 91-92, (erityisesti) 216-224 sekä (erityisesti) 247-253 olevista selvityksistä? (Viimeisessä on myös vähän "maat joissa oli patentteja vs. maat joissa ei"-vertailuja.)

HR (nimimerkki)

Parahin Oskar,
Olet ymmärtänyt patenttilainsäädännön väärin. Uudet teknologiat pidetään jemmassa niin pitkään kun mahdollista, ja kun kilpailijat pääsevät jyvälle niin ns. core-teknologia (varsinainen tuote) edelleenkin jätetään patentoimatta eli pidetään salassa, mutta sen sijaan patentoidaan kasapäin teknologioita (mieluiten kilpailijan käytössä olevia teknologioita), joita jyvälle päässyt kilpailija todennäköisesti joutuisi hyödyntämään uuden tuotteen valmistamiseen.
Patentoidut teknologiat ovat vapaata riistaa, ja lisenssimaksut maksetan vain niille, joilla arvioidaan olevan riittävästi pääomaa pitkiin ja tuskallisiin oikeudenkäynteihin... Patentti ei tosiaankaan suojele uusia teknologioita, vaan lähinnä on olemassa kilpailun vaikeuttamiseksi.

Vieras (nimimerkki)

Paitsi esim. Michael Jackson jolla oli varaa muuttua valkoihoiseksi.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Michael Jackson kuoli muuttuttuaan valkoihoiseksi. Mulattina hän olisi voinut elää pidempään.

Pertti Sakari (nimimerkki)

Täällä Pohjoismaissa alkaa tuntua siltä, että pärjäisi paremmin, jos värjäisi naamansa mustaksi vaikka mustalla kenkälankilla.

Pertti Sakari (nimimerkki)

Täällä Pohjoismaissa alkaa tuntua siltä, että pärjäisi paremmin, jos värjäisi naamansa mustaksi vaikka mustalla kenkälankilla.

Pertti Sakari (nimimerkki)

Minulle käy periaatteessa molemmat esimerkkitapukset, jos yhteinen etu sitä todella vaatii, vaikka olenkin punatukkainen ja enkä ole kovin varakas. Piraattipuolue edustaa yltiöinvidualismia, joka on pitkällä tähtäimellä kestämätöntä.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Piraattipuolue kannattaa kansalaisoikeuksia, demokraattisempaa päätöksentekoa sekä yhteiskunnallisesti tosiasiallisesti haitallisten lakien purkamista. Mielenkiintoinen määritelmä yltiöindividualismille, jos nämä asiat ovat sitä. :)

Ari Vaarnas (nimimerkki)

"Piraattipuolue edustaa yltiöinvidualismia, joka on pitkällä tähtäimellä kestämätöntä."

Hieno virke, mutta onko se todenmukainen tai onko sille perusteluja?

1. Kerro miksi tai millä tavalla Piraattipuolue edustaa yltiöindividualismia?

2. Perustele miksi yltiöinvidualismi on pitkällä tähtäimellä kestämätöntä?

Tuomas P. (nimimerkki)

Hyvä kirjoitus. Olen paljosta samaa mieltä kirjoituksesi kanssa.

Mutta miksi kannatat polttoaineveroa? Polttoainevero on nimenomaan kansalaisia eriarvoistava, pahimmanlaatuinen tasavero, mikä rajoittaa köyhempien liikkumista. Tämän lisäksi vielä suuri osa köyhemmistä ihmisistä asuessaan toimivan joukkoliikenteen saavuttamattomalla syrjäseudulla on pakotettu autoilemaan ja maksamaan tätä tasaveroa.
Yhtä lailla se on yksilön vapauksien rajoittamista, jos ihmiset pakotetaan muuttamaan syrjäseuduilta toimivamman joukkoliikenteen, palveluiden ja työpaikkojen läheisyyteen maksattamalla heillä kohtuutonta polttoaineveroa, tai tekemällä elämästä syrjäseudulla muutoin liian kallista. Se on myös eriarvoistavaa, koska rikkailla on paremmat taloudelliset mahdollisuudet asua syrjäseudulla, kuin köyhemmillä.

Arvelen että syyt polttoaineveron kannattamiseesi ovat "vihreitä". Kannatan itsekin päästöjen vähentämistä myös liikenteestä, mutta siihen on parempiakin keinoja kuin tasaveron käyttö, jolla rajoitetaan ja vähennetään todellisuudessa vain köyhempien kansalaisten aiheuttamia päästöjä.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Tärkein syyni kannattaa polttoaineveroa on, että maapallon (helposti hyödynnettävissä olevien) raakaöljyvarantojen määrä näyttäisi tätä menoa olevan vähitellen ehtymässä. Raakaöljyn hinnan kasvaessa tullaan sille toivottavasti löytämään korvikkeita sekä tapoja saada hintoja alas, mutta välikaudella voi syntyä varsin ikäviä hintapiikkejä joilla on potentiaalia tuottaa laajaa yhteiskunnalista vahinkoa.

Polttoaineveron pitäisi kahdellakin tavalla auttaa vähentämään välikaudella syntyviä ongelmia. Toisaalta se pitää polttoaineen hintaa korkeampana ennen välikautta, jolloin yhteiskunnalle tärkeät toiminnot eivät pääse rakentumaan ainakaan aivan yhtä halvan polttoaineen varaan kuin mitä ne rakentuisivat ilman polttoaineveroa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä polttoaineverot ovat paljon pienempiä, on suuria esikaupunkialueita jotka ovat käsittääkseni rakentuneet paljon enemmän autoilun varaan kuin suomalaiset vastineensa. Toisaalta mikäli iso osa polttoaineen hinnasta muodostuu verosta, luo se hintoihin puskuria siinä kohtaa kun raaka-aineen harvenemisesta syntyvät kustannukset alkavat nousemaan. Esimerkiksi raaka-aineiden hinnasta tulevan osuuden kaksinkertaistuminen ei kaksinkertaista polttoaineen hintaa vaan nostaa sitä suhteessa maltillisemmin, mihin on toivottavasti helpompi sopeutua.

Mainitsemasi polttoaineveron ongelmat ovat todellisia, ja myönnän etten ole tehnyt perusteellista vertailua niiden ja kallistuvien raaka-aineiden kaudella saatavien hyötyjen välillä. Perusajatukseni on siis, että on parempi kärsiä polttoaineen kalleudesta pitkällä aikavälillä vähän kuin lyhyellä aikavälillä paljon. Voi kuitenkin olla että perusteellisempi analyysi osoittaisi minun olevan väärässä.

Muokkaus: Hmm, koska en kerran ole asiasta varma, niin minun tulisi oman argumentaationi perusteella vastustaa polttoaineveroa toistaiseksi koska se rajoittaa ihmisten vapauksia ja hyödyt ovat epävarmat. Enpä tätä ollutkaan tullut ajatelleeksi. Pitääpä miettiä tuota kantaa uudestaan.

Silurus (nimimerkki)

Polttoainevero on esimerkki yleisemmästä suunnitelmatalouden harhakuvitelmasta, jonka mukaan haittaamalla nykypäivän elämää ihmiskunnan kekseliäimmät yksilöt kokisivat lisämotivaation tai suorituspaineen kehittää entistäkin parempia keksintöjä. Väitän, että järkeä ei voi pakottaa.

whiic (nimimerkki)

Jos (ja kun) liikennettä halutaan kuitenkin verottaa, mielestäni sitä on mielekästä tehdä autoveron ja polttoaineveron kautta. Kieltämättä jälkimmäinen asettaa ylimääräistä verotusta työnteolle, koska kotona löhötessä ei bensiiniäkään tarvitse. Suhteellisesti kovimmalle verotukselle joutuu matalapalkkaista työtä pidemmän matkan päässä tekevä ihminen. Ajatus "hanki työpaikka läheltä" on melko utopistinen, koska Nyky-Suomessa saa olla tyytyväinen, jos on ylipäätään töytä tehtäväksi. Ei parane nurista vaikka olisi kauempanakin. Eikä asuntoakaan ei kannata kovin herkästi vaihtaa lähemmäksi, kun työmarkkinat ovat hektisiä, irtisanomisia tapahtuu, on määräaikaisuuksia ja omistusasunnon vaihtamisesta verotetaan ankarasti, joka kerralla. Vuokralla taas ei kannata asua koko ikäänsä, koska siinä tulee maksaneeksi asunnon hinnan elämänsä aikana - sillä erotuksella, että talon hinnan maksettuaan talo ei kuulu sinulle. Summa summarum: paskempi juttu. Työssä lienee pakko käydä kauempanakin, sanoivat viherhihhulit siihen mitä hyvänsä.

Autovero on mielestäni liikenteen parhaita veroja. Valitettavasti se nähdään kuitenkin perin negatiivisessa valossa, koska halutaan uutta tekniikkaa. Moni uusi tekniikka (täyssähköautoa tai plug-in hybridiä lukuunottamatta) on kuitenkin melko turha Suomessa. Mitä tekee Volvon Stop & Go -tekniikalla pätkäajossa (ympäri vuoden) tai kylmällä säällä (talven ajan), kun järjestelmä pudottaa itsensä pois moottorin ollessa viileä tai sisätilalämmittimen ollessa päällä? Mitä tekee hybridillä, joka oletusarvoisesti käynnistyy vaikka autoa tarvitsisi siirtää vain kilometrin tai pari (matka, joka ei-plug-in hybridiltäkin onnistuu helposti, useitakin kertoja)? Näillä lyhyillä pyrähdyksillä moottori ei edes ehdi lämmetä siihen pisteeseen, että teknologia aktivoituu. Jos taas ajat pitkää matkaa maantiellä, hybriditekniikka ei niinikään ole aktiivinen. Hybrididiesel on monen ekoihmisen ja polttoaineenpihistäjän märkä päiväuni, mutta jos normaalidieselkään ei tahdo lämmetä pakkasilla ennen 50km etappia niin mitä ihmettä tuolla hybridillä tekee? Turhaa turhempaa kapistusta pitäisi verorahoilla kustantaa arktiseen Suomeen.

Ajatus siitä, että luontoa suojellaan sillä, että kaikilla meistä olisi mahdollisimman uusi auto on ekologisesti kestämätön, koska auton valmistus on hyvin energiaintensiivistä ja päästöjä tuottavaa. Vähän ajaville vanhin ja vastenmielisin kinneri on juuri se ekologisin kuviteltava vaihtoehto, koska tällöin se saastuttavin vaihtoehto on poissa enemmän autoilevilta. Autovero on eettinen myös siinä mieli, että se ei ole tasavero vaan riippuu auton hinnasta. Se myös tukee valtion vaihtotasetta vähentäen uusien autojen tehdashintojen virtaa ulos maastamme. Olisi paljon mielekkäämpää uusia autokanta 3. vuotiaita tuontiautoja maahantuomalla kuin tehdasuusia. Ulkomailla, kun vaihtoautojen hinnat putoavat nopeammin kuin täällä Suomessa ja tiesuolan puuttuminen takaa, että 20-vuotiaskin on vielä priimakuntoista, jollei sitä ole kolaroitu. Autovero on hyväksi Suomelle, koska Suomella ei ole omaa autoteollisuutta. Kaikki perustelut Ruotsin ja Saksan verotuksilla on naurettavaa, koska heillä on oma lehmä ojassa ja vaihtotaseen hallinta ei kärsi matalasta autoverosta.

Kun yhteiskunnassa on (autojälleenmyyjien lobbaama) "tarve" alentaa autoveroa, tilalle on usein ehdotettu "käyttömaksua" eli KÄYTTÖÖN PERUSTUMATONTA vuotuista veroa, joka tunnetaan laissa nimellä "ajoneuvovero". Tämä on polttoaineveroakin huonompi ratkaisu. Erityisen tyhmäksi vuotuinen ajoneuvovero käy, kun silloin kun se yrittää olla "älykkäämpi", eli viherhihhulien toiveesta huomioi esimerkiksi auton kulutuksen standardissa testisyklissä tai olettaa kulutuksen jostakin sellaisesta suureesta, joka on julkaistu vanhemmillekin autoille (esim. iskutilavuus). Tämä johtaa nimittäin hyvin korneihin veroihin mm. 6-litraisilla moottoreilla varustetuille harrastusautoille. Eko-ohjaavutta tällä ryöstöverolla ei ole, koska nämä harrastusautot eivät ole käyttöautoja. Ja ryöstöverohan se on, koska sillä verotetaan kertaalleen jo (tuloveron sekä autoveron ja ALVin kautta) verotettua omistusoikeutta. Niinikään tämä ei suosi vähätuloisia, sillä alemmille vuotuisille veroille ehdotetut hybridit ovat yksinkertaisesti yli budjetin monelle autoa tarvitsevalle. (Toisalta, kun miettii ei-plug-in hybridin hyödyllisyyttä arktisella alueella, siinä ei paljoa merkitystä ole vaikka eivät koskaan yleistyisikään. Mutta jos köyhät joutuvat maksamaan enemmän vuotuista veroa koska heillä ei ole uuteen, joskin turhaan, tekniikkaan varaa niin...)

Ympäristöperusteinen "käyttömaksu" ole, koska ajokilometrejä se ei katso. Se ei niinikään katso ajaako autolla epätaloudellisella vai taloudellisella ajotavalla, ja muistaako pakkasella käynnistäessä laittaa auton lohkolämmittimeen. Polttoainevero motivoi kaikkea tätä.

Eli en pidä polttoaineveroa sinällään vääränä, jos halutaan ympäristöohjausta. Minusta se on aidossa käytön verotuksessa AINOA oikea tapa verottaa... käyttöä. Kaikki muu on tekopyhää ja osoittaa ehdottajansa olevan aivokuollut ääliö. Onko syy ympäristöohjaukselle sitten hypetetty CO2 vai esim. halu minimoida hiukkaspäästöt pakokaasuista sekä tiestä irronneesta pölystä, ja näin ollen vähentää ei-tupakoivan kansan keuhkosyöpäriskiä, tai vähentää ylipäätään liikennettä, ruuhkautumista ja niiden ihmisten matka-aikoja, joiden täytyy tiellä liikkua on toki eri asia.

Sotalan perustelu siitä, että yhteiskuntaa ei kannata tehdä liiallisen riippuvaiseksi halpaan öljyyn, kun öljyn hinta tulee ainoastaan nousemaan öljyesiintymien ehtyessä ja korvaavien esiintymien ollessa aina syvemmällä tai hankalemmassa maaperässä, on niinikään validi. Ehkä polttoainevero on paikallaan, mutta yhteiskunnan pitäisi subventoida työmatkakilometrejä vähän enemmänkin kuin pelkästään veronvähennysoikeudella. Tällöin ihmisillä olisi motivaatio ostaa vähän kuluttava auto, ajaa autolla taloudellisella ajotavalla, ja välttää työmatkaan liittymättömiä kilometrejä - ilman, että nettoverotus rankaisi työssäkäymistä perustuen työmatkan pituuteen. Harva meistä kuitenkaan vapaaehtoisesti ottaa työtä kaukaa, jos on varaa valita (ja usein ei ole). Kaikki eivät varsinaisesti nauti työmatka-ajosta ja tekisi mielellään jotakin muuta. Siinä luulisi jo olevan riittävästi motivaattoria työpaikan valintaan työttömyyden riivaamassa Suomessa. Enempää ei kaivata.

Summa summarum: mielestäni bensiinivero on paras kompromissi kuinka käyttöä voidaan verottaa, ilman, että siitä muodostuu kannattamattomuutta matalapalkkaisen työn tekemiselle. Autovero siihen rinnalle vähentämään vaihtotasetappiota sekä estämään autokannan uudistumisen ylilyöntejä noususuhdanteiden aikana.

Joku varmaan tätä lukiessa ehti jo ihmetellä, että onhan meillä museorekisteri, johon harrasteauton siirtämällä välttyy vuotuiselta ajoneuvoverolta. Tämä on harhakuvitelmaa, koska valtaosa harrasteautoista ei ole oikeutettuja museoautostatukseen! Argumentti on "miksi et museorekisteröi" on yhtä naiivi kuin kehoitus hankkia työpaikka läheltä. Museoentisöinti maksaa lähes poikkeuksetta enemmän kuin autolla on markkina-arvoa, ja markkina-arvo ei korotu merkittävästi museorekisteröinnin myötäkään (jostakin kummallisesta syystä, jota en itsekään ymmärrä) eli se on tajuton rahareikä, jos lähtee "kiertämään" vuotuista käyttömaksua. Ja naurettavaa sitä on kiertämiseksi kutsuakaan, kun autolta kuitenkin vaaditaan yli 25-vuoden ikä. (Omistamallani museorekisteröimättömällä harrasteautolla ikää on jo 43 vuotta, mutta museorekisteröinti olisi silti ongelma.)

http://whiic.blogspot.com/2010/08/harrasteajoneuvo...

Silurus (nimimerkki)

Peliteoriassa tunnetaan tosiaan vangin dilemma, jossa pareto-optimi poikkeaa nash-optimista. Kertooko tämä kuitenkaan mitään siitä, että vapailla markkinoilla tai individualistisessa päätöksenteossa olisi virhe?

On huomattava, että vangin dilemma ei perustu vapauteen tai metafyysiseen pakkoon, vaan se on todellakin peli -- sen ratkaisut eivät esiinny luonnossa, vaan ovat ihmisen valinnan tuloksia, jotta toiset ihmiset saataisiin toimimaan vastoin omaa etuaan. Toinen seikka on se, että on jäänyt perustelematta, onko yhteiskunnan edun mukaista pitää kaksi rikollista vähemmän aikaa linnassa, kuin enemmän -- saati, onko yhteiskunnan edun mukaista vangita ihmisiä vastoin todisteita.

Vangin dilemma on mielenkiintoinen ajatusleikki, mutta onko sillä vastineita todellisuudessa?

Vieras (nimimerkki)

Off-topic

onko Ip ja muut tunnistetiedot samat kuin seuraavassa?

Auta testissä, pliide...

Toimituksen poiminnat