*

Kaj Sotala - Näkökulmia mieleen ja maailmaan Blogi on ikkuna kirjoittajansa ajatuksiin ja mielipiteisiin, sivuten yhteiskunnallisia aiheita psykologiasta tekijänoikeuksiin.

Politiikassa ei ole kyse päätöksistä

Ajattelin naiivisti pitkään, että politiikassa on kyse asioista. Ja pienelle kansanryhmälle niin ehkä onkin. Mutta se ei selittäisi sitä, miksi tuhmien tekstiviestien lähettely on syy erottaa ministereitä, miksi poliitikot käyttävät runsaasti aikaa julkilausumiin jotka eivät tarkoita mitään, tai miksi ihmiset tukevat asioita "jotka lähettävät jostain asiasta viestin" vaikka ne tekevät todellisuudessa vain haittaa kyseiselle asialle. (Oppikirjaesimerkki: monet ihmiset puolustivat nettisensuurilakia "koska se lähetti viestin lapsipornoa vastaan", vaikka laki tosiasiallisesti jopa helpotti lapsipornon löytämistä.) Taloustieteilijä Robin Hanson politiikasta:

"...todellisessa politiikassa tuntuu olevan kyse enemmän siitä, ketkä ovat johtajiamme, ja mitkä liittoumat saavat tai menettävät arvovaltaa sen seurauksena. ...välitämme päätöksistä pääasiallisesti koska ne ovat vihjeitä siitä, millainen on ehdokkaiden luonne ja mitkä ovat heidän kytköksensä. Ja siinä määrin kun välitämme päätöksistä jotka eivät ole yhteydessä tiettyihin ehdokkaisiin, välitämme pääasiassa siitä miten päätökset vaikuttavat siihen, miten paljon erilaisia ihmisiä kunnioitetaan.

Esimerkiksi: tahdomme kansallisen sairasvakuutuksen jotta köyhät ihmiset kokevat että heistä välitetään. Tuemme sotilastoimia jotta ulkomaat kunnioittaisivat meitä, tuemme taloudellisen sääntelyn vähentämistä kunnioituksenosoituksena yrittäjille, tuemme sukupuolineutraalia avioliittoa merkkinä siitä että hyväksymme homoseksuaalit, ja niin edelleen."

Tämä malli tuntuu selittävän merkittävän osan poliittisesta keskustelusta paljon paremmin kuin naiivi "politiikassa on kyse päätöksistä"-malli. Ihmiset vastustavat perustuloa koska haluavat lähettää viestin siitä että ihmisten on tehtävä työtä elääkseen, vaikka nykyinen järjestelmä tekee vaikeammaksi tehdä kannattavaa työtä kuin perustulomalli tekisi. RKP kannattaa pakkoruotsia koska haluaa lähettää viestin siitä että suomenruotsalaisia ja ruotsin asemaa Suomessa kunnioitetaan, vaikka pakkoruotsi saa lukemattomat ihmiset vain inhoamaan ruotsia ja suomenruotsalaisia. Vahvojen tekijänoikeuksien kannattajat haluavat ylläpitää nykyistä tekijänoikeusjärjestelmää osoittaakseen tukensa tekijöille, vaikka nykymuotoiset tekijänoikeudet satuttavat kulttuuria vähintään yhtä paljon kuin hyödyttävät.

Lisää piirteitä jotka sopivat Hansonin selitykseen täydellisesti: Huippupoliitikot joutuvat eroamaan tekstariskandaalien vuoksi, koska emme halua että meidät yhdistetään sopimattomia tekstareita lähettelviin ihmisiin. Ihmiset haluavat puolueilta pitkiä puolueohjelmia jotka ottavat jokaiseen mahdolliseen aiheeseen jonkin kannan, riippumatta siitä mitä käytännön vaikutusta ohjelmalla on. Yksikin tarpeeksi epämiellyttävä ehdokas saattaa viedä koko puolueelta tukemme. Verkkosensuurin kannattajat käänsivät asian vastakkainasetteluksi lapsien oikeuksien ja sananvapauden välillä, koska olivat tottuneet ajattelemaan poliittisia päätöksiä pelkkänä sanoman lähettämisenä. Ihmiset vastustavat epämiellyttävinä pitämiään poliittisia ryhmiä vaivautumatta ottamaan selvää, onko heidän argumenttinsa kumottu aikaa sitten. Ja niin edelleen.

Matti Nikki määritteli kukkahattutädin ihmiseksi, jolle on tärkeämpää millaisen viestin teot antavat kuin millaisia konkreettisia vaikutuksia sillä on ongelman kannalta. Ajattelin joskus, että kukkahattutädit olivat jotenkin erikoinen ihmisjoukko. Nyt näen kuitenkin, että kyseessä on määrällinen eikä laadullinen ero: kukkahattutäti on ihminen, jonka kohdalla taipumus korostaa viestiä enemmän kuin vaikutuksia on tavallistakin voimakkaampi. Valtaosalla kansasta on sama taipumus hieman lievemmässä muodossa.

Koen tämän asiantilan epämiellyttäväksi, koska välitän enemmän asioista kuin sanomasta. Haluan perustulon parantaakseni heikko-osaisimpien asempaa, mahdollistaakseni liberaalimman talouspolitiikan sekä helpottaakseni työntekoa. Haluan poistaa pakkoruotsin tarpeettomana ja koska se aiheuttaa turhaa konfliktia kieliryhmien välillä. Haluan uudistaa tekijänoikeusjärjestelmää (mm.) parantaakseni kulttuurin saatavuutta ja helpottaakseni uuden kulttuurin luomista. Minua ei kiinnostaisi hittojakaan miettiä, millaisen sanoman tämän voi kuvitella lähettävän, sillä haluaisin ennemmin miettiä mitä tämä loppujen lopuksi saa aikaan.

Mutta ongelman tunnustaminen on ensimmäinen askel kohti sen korjaamista. Jos minun on asioiden aikaansaamiseksi käytettävä enemmän aikaa lähettääkseni viestiä arvoistani, olkoon sitten niin. Niin pitkään kun en myös lakkaa puhumasta asioista, voin saada puolelleni sekä ne jotka välittävät pääasiallisesti viestistä, että ne jotka välittävät pääasiallisesti asioista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Miten minusta tuntuu, että en haluaisi esiintyä julkisesti henkilön kanssa, joka polttaa imelää piippua, esiintyy kaljuineen viisaan näköisenä, mutta ylimielisenä kuin Osmo Soininvaara, on tehnyt lopputyönsä lihavista ihmisistä elokuvissa Oras Tynkkysen tapaan tai Henna Virkkusen tapaan jättänyt ylioppilaskirjoitukset suorittamatta, mutta tehnyt lisensiaattityön Kauko Juhantalolle ilkkuen. Miksi en haluaisi, että kukaan serkkutytöistä tai heidän lapsistaan olisi sellaisen äidinkielenopettajan kuin Riikka Uosukaisen oppitunneilla.

Miksi kaikki kristityt eivät mahdu samalle ehtoolliselle? Miksi kommunistit ja sosialidemokraatit eivät ole mahtuneet samalle vappumarssille?

Miksi on ihmisiä, joiden seurassa haluamme näyttäytyä? Miksi on ihmisiä, jotka hakeutuvat itseään parempaan seuraan, kuten Tarja Halonen ja Alexander Stubb Barack Obaman ja Hillary Clintonin seuraan, saadakseen todisteen siitä, että kuuluvat keisarilliseen seurueeseen ja vakuuttaakseen alamaisensa siitä, että heillä muka on jotain merkitystä tai vaikutusvaltaa.

Mitä merkitsisi, jos Facebookin kavereissani olisi Jaakko Laakso, Paavo Väyrynen, Ulf Sundqvist, Kauko Juhantalo, Peter Fryckman, Carl Danhammer, Kari Uoti, Arto Merisalo, Toivo Sukari, Kyösti Kakkonen jne.?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Millainen ihminen on Eija-Riitta Korhola, kun hän julkeni vastustaa ilmastotieteen virheitä avoimessa akateemisessa hengessä kysymättä Satu Hassilta lupaa ja odottamatta, että Sanoma oli sanonut asiasta "viimeisen sanan"?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Politiikassa on kysymys myös kustannusliiketoiminnasta: profiloituvasta kohuilusta. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusi...

K Veikko

Laumaeläimenä ihminen käyttäytyy niin kuin mikä tahansa muu lauma-laji. Tarkka hierarkia ja alistussuhteet ovat olennainen osa sosiaalista käyttäytymistä; hyviä tapoja.Politiikka on ison laumayhteisön sosiaalisuuden korkein ilmentymä.

Jos politiikkaa ei olisi keksitty, vastaavat käyttäytymismallit ilmenisivät muulla tavalla.

Yhteisön kannalta politiikan merkitys on aivan olennainen: jos ei olisi yhteisesti sovittuja nokkimissääntöjä jäsenten kesken, niin laumakurin säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi ihmiset tavanomaisesti tappaisivat toisiaan reviiri- ja arvovaltakysymysten tähden.

Heikki Lätti (nimimerkki)

En voi sanoa muuta kuin HYVÄ KAJ

ja voisin äänestää sinua vaikka polttelen juuri teostorahoilla ostamaani sätkätupakkaa.

Taas sanon: Tuo kiista tekijänoikeuksista on monikansallisten levy-yhtiöiden propagandaa koska sielläkin vain ylin huippu kuorii kerman tekijänoikeukakun päältä!

Tapio O. Neva (nimimerkki)

#4 Oleellista on hallinnollinen sosiaalistaminen, kuvainpalvonta ja toisaalta kansanvalta eli kuvainraastaminen. Se, että Alexander Stubb ja Tarja Halonen haluavat niin kiihkeästi samaan valokuvaan Hillari Clintononi kanssa, kun kerran eivät pääse samaan kuvaan Barack Obaman kanssa, vain kuvastaa virtuaalista kamppailua siitä, kumpi mitättömyyksistä, Kansallinen Kokoomus vai Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, on tärkeämpi ihmiskunnassa ja maailman politiikassa. Itse asiassa en usko, että Hillary Clinton tai Barack Obama tai paavi muistavat kumpaakaan, mutta meille matoisile kuvanpalvojille myytti johtajuudesta on sosiaalisen koheesion kannalta tärkeää.

Kuvainraastamisen puolella puolestaan Iltalehti on tehnyt miehisen asiajournalismin ennätyksen kuvaamalla Suomen Keskustan puheenjohtajan vaaleanpunaista pyllyä tai oikeastaan mekkoa sen päällä.

Ei jää puuttumaan kuin raatipanelistien arviot, miten tuo kuva vertautuisi mainostoimisto Bob Helsingin pelastamiin Korkeasaaren paviaaneihin, Paula Lehtomäkeen tai Tarja Haloseen.

Jotenkin alan epäillä, että Iltalehden toimitukseen on palkattu ruotsalaishenkisiä tappituntumanjournalisteja ja -kuvaajia. Miten päin :ä voisi Alma Median porvarillinen ja kansalliskorservativiinen linja mennä törky- ja rappioliberalismin aikakaudella.

Suomalaisen parlamentarismin ääriarvo on Iltalehden mukaan oppositiojohtajan sääret vaaleanpunaisessa koltussa ja mustissa verkosukissa ja tulevan pääministerin takalisto.

Voisiko kakkaisempaa journalismia odottaa edes Biolan kananlantatehtaalta?

Jotenkin muistelen kaiholla sitä aikaa, kun itävaltalainen kasvissyöjä, kuvataitelija ja huippuhumanisti puhui varoituksen sanoja rappiotaiteesta...

Qman (nimimerkki)

1. Hyviä kysymyksiä.

Trapetsi (nimimerkki)

Olen sitä mieltä, että jos ei osaa pitää yksityisasioistaan huolta, niin ei osaa yhteisistäkään. Sen vuoksi, jos parisuhdeasiat ovat sekaisin, voisi olettaa että yhteisten asioiden hoidossakaan kaikki ei ole kunnossa.

Sama pätee myös ympäristöasioihin. Jos ei osaa pitää yhtä neliömetriä itsensä ympäriltä siistinä ( mm. rockkonsertit ja puistotapahtumat) niin ei osaa pitää myöskään huolta yhteisestä ympäristöstä.

Kaikki alkaa aina itsestä. Vain itseään voi muuttaa, toisille voi korkeintaan esittää hurskaita toiveita, joka ei yleensä johda mihinkään. Pakolla voi yrittää, mutta se johtaa vain vastarintaan ja kapinaan ( mm. pakkoruotsi) ja ajaa asiat ojasta ankkalammikkoon.

Pegu (nimimerkki)

Onpa suorastaan idioottimaisia väitteitä ja peruskoulun ala-astemaisia perusteluita asioille. Muutama esimerkki saa kenties itsesi häpeän partaalle, jos edes ymmärrät mistä on kyse:

"Huippupoliitikot joutuvat eroamaan tekstariskandaalien vuoksi, koska emme halua että meidät yhdistetään sopimattomia tekstareita lähetteleviin ihmisiin."

Ei. Huippupoliitikko joutui eroamaan, koska menetti luottamuksen. Esimies ei voinut olla varma, että kaverin sanaan voi luottaa. Että vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan. Että kaveri puhui totta.

"Haluan poistaa pakkoruotsin tarpeettomana ja koska se aiheuttaa turhaa konfliktia kieliryhmien välillä"

Jaahas, ja millä logiikalla noin väität? Ei ruotsinkielen opetus aiheuta mitään konfliktia. Aiheuttaako pakkomatematiikka konfliktin matikan kanssa? Aiheuttaako pakkoenglanti konfliktin englantilaisten, amerikkalaisten tai muiden englanninkielisten kanssa? Pakkohistoria konfliktin historian kanssa? Pakko ATK konfliktin atk:n (tai IT:n) kanssa?

Ja eikun typerämmäksi menee väitteesi:

"Haluan uudistaa tekijänoikeusjärjestelmää (mm.) parantaakseni kulttuurin saatavuutta ja helpottaakseni uuden kulttuurin luomista."

Toisen omaisuuden varastamisellako motivoit kulttuurin tekijöitä luomaan uutta? Voit luoda, mutta et omistaa luomustasi - se saadaan varastaa laillisesti. Miten tämä helpottaa luomista?

Idioottimaisilla vastakkain asetuksilla yritit parantaa maailman. Noilla samoilla idioottimaisuuksilla puolustatte varastamisen oikeutta. Toisen omaisuuden luvaton käyttöönotto on varastamista, ihan sama missä muodossa omaisuus on. Fyysinen, bittimuodossa tai sähköisessä muodossa. Eihän sähköäkään saa pölliä verkosta.

whiic (nimimerkki)

"Ei. Huippupoliitikko joutui eroamaan, koska menetti luottamuksen. Esimies ei voinut olla varma, että kaverin sanaan voi luottaa. Että vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan. Että kaveri puhui totta."

Ja sinua ei kiinnosta miksi esimies:
- vaatii, että jokin YKSITYISASIA, jonka suorittaminen on LAILLISTA, ei saa tapahtua uudestaan?
- vaatii, että henkilön on puhuttava totta, kun häneltä urkitaan yksityisasioita, joista toden puhuminen on myös kielletty? Miksi ei ole oikeutta vaieta?

Poliittinen "uskottavuus" ei ole asiasisältöuskottavuutta (=asiantuntijuus ja pätevyys) eikä se ole luotettavuutta ja rehellisyyttä. Poliittinen "uskottavuus" on valheellisen, "virheettömän" julkikuvan säilyttämistä ja siihen ei mahdu (riippumatta kuinka rehellinen, asiantunteva ja johtamistaitoinen on) esim. ex-partnereita, jotka päättävät vuotaa aiempien seurustelujen sisällöstä.

Pegu, olet todella naiivi, jos todella uskot "uskottavuuden" olevan luottamusta asiasisältöisessä merkityksessä, sillä sitä se juuri on kaikista vähiten. Mm. alkoholiongelmia suvaitaan politiikoilta melko pitkälle, sillä se on niin tavallista. "Uskottavuus" kärsisi enempi, jos poliitikolla olisi työpöydällänsä
http://img3.sankakustatic.com/wp-content/gallery/s...
kuin mitä hänen "uskottavuutensa" kärsisi, jos hän kännissä kusisi eduskuntatalon eteiseen... keskellä täysistuntopäivää, painaen äänestysnappiakin Koskenkorvapullo toisessa kädessä. Itse asiassa suomalaisessa kieroutuneessa ajattelussa Koskenkorvapullo vain parantaa "uskottavuutta" - sanotaanhan sitä jopa, että mies joka ei juo viinaa ei ole luotettava.

Kyse on puhtaasti imagosta. Väite luottamuksen menettämisestä on sokerikuorrutusta avoimelle suvaitsemattomuudelle kaikkea (paitsi rodullista ja uskonnollista) erilaisuutta kohtaan. No, homoseksuaalisuus on poikkeus, mutta muut seksuaalisuuden piirteet tulee salata. Kun asian viimeksi muuten tarkistin, efebofilia on täysin tervettä seksuaalisuutta.

whiic (nimimerkki)

Samalla kuin nörttiys on ääretöntä epäuskottavuutta vaikka se olisikin salaamatonta ja näkyisi päälle päin, nörttiyden salaaminen ja kiistäminen olisi juurikin uskottavaa.

Kukaan ei myöskään puhu poliittisen uskottavuuden menettämisen tapahtuneen valehtelussa asiasta, joka on poliittisesti relevantti! Tämän jos minkä luulisi olevat aidosti merkityksellistä luotettavuudelle. Kepu pettää aina - ja on aina silti poliittisesti uskottava... koska poliitikon kuuluu valehdella, pettää, salailla, ottaa vastaan lahjuksia.

Edes epärehellisen politikoinnin kriitikot eivät käytä termiä "uskottavuuden" menetys poliitikoista, jotka ovat esim. vastaanottaneet lahjuksia, koska sana uskottavuus on uudelleenmääritelty täysin muuhun tarkoitukseen kuin mitä se äidinkielellisesti on.

Uskottavuus on "normaaliutta" ja "aikuismaista" käytöstä. Sinne ei mahdu rehellisyyttä, leikkimielisyyttä eikä oikeutta käyttää kansalaisoikeuksiansa eduskuntatalon ulkopuolella tavoilla, joita valtaväestö pitäisi lapsellisina.

Tätä on "uskottavuus". Ja tästä syystä sananvapauden ja kansalaisoikeuksien puolustajana Piraattipuolueen ei tulisi ikinä ollakaan "uskottava" vaan ennemmin säilyttää rehellisyytensä.

Jouni (nimimerkki)

Ajatus politiikasta viestien lähettämisenä on hyödyllinen näkökulma, mutta siihen ei kannata hirttäytyä. Politiikka on toki viestien lähettämistä, mutta se on myös asioista päättämistä, poliitikkojen välistä sosiaalista peliä ja paljon muutakin.

Kuten #4 sanoi, "Politiikka on ison laumayhteisön sosiaalisuuden korkein ilmentymä." Siksi politiikkaa ei voi selittää kunnolla selittämättä samalla kaikkea muutakin inhimillistä käyttäytymistä.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Trapetsi (#8) antaa hyvän esimerkin kuvailemastani ajattelutavasta. Sen sijaan, että kritisoitaisiin poliittisia päätöksiä, kritisoidaan persoonaa. Todetaan, että "jos ei osaa pitää yksityisasioistaan huolta, niin ei osaa yhteisistäkään", mutta jos oikeasti välitettäisiin päätöksistä, tapahtuisi poliitikon korvaaminen huonojen päätösten eikä persoonan perusteella. Emme halua johtajiksemme ihmisiä, joita kohtaan koemme moraalista ylemmyyttä, riippumatta siitä miten hyviä tai huonoja heidän päätöksensä olisivat.

Ihmiset keskimäärin välittävät paljon poliitikon luonteesta, mutta eivät käytä juurikaan vaivaa selvittääkseen millaisia päätöksiä tämä on tehnyt.

Pegu (#9): 'Vastaavan tapahtuminen uudestaan', tai ylipäätään edes ensimmäistä kertaa, ei olisi ollut mikään ongelma jos ihmiset eivät välittäisi siitä, lähettävätkö poliitikot sopimattomia tekstareita.

Ehkä sinä et sitten ole törmännyt ihmisiin, jotka kantavat pakkoruotsin vuoksi kaunaa ruotsinkielisille ylipäätään. Minä olen.

Siihen miten tekijänoikeuksien lieventäminen helpottaa luomista voit löytää vastauksen mm. Jokapiraatinoikeuden nelos- ja vitosluvuista.

Jouni (#12): Huomaa ero selitystasoissa. Asioista päättäminen ja poliitikoiden välinen sosiaalinen peli puhuu siitä, mitä poliitikot tekevät. Viestien lähettäminen puhuu lähinnä siitä, mitä ihmiset haluavat päättäjiltään. (Ihmiset toki haluavat päättäjiltään myös, että yhteisiä asioita hoidetaan jossain määrin kelvollisesti. Luulen että kuitenkin paljon vähemmissä määrin kuin mitä usein ajatellaan.)

Lumme (nimimerkki)

Tuskin politiikassa on koskaan asioista ja totuudesta kyse. Se on ihan muuta.
http://trustbus.weebly.com/1/post/2010/07/poliitti...

Käyttäjän joonasmakinen kuva
Joonas Mäkinen

Ajattelen edelleen, että politiikassa on kyse asioista. En näe syytä olettaa, miksei olisi. Ne, jotka lipsuvat siitä ja siirtyvät sanojen pönkittämisen puolelle vain epäonnistuvat. Kyllä sitä sattuu kaikille. :)

Toimituksen poiminnat