*

Kaj Sotala - Näkökulmia mieleen ja maailmaan Blogi on ikkuna kirjoittajansa ajatuksiin ja mielipiteisiin, sivuten yhteiskunnallisia aiheita psykologiasta tekijänoikeuksiin.

Tekijänoikeuden hinta

Kaupallinen tekijänoikeus maksaa yhteiskunnalle:
- Teosten korkeampina hintoina
Kuten mikä tahansa monopoli, myös tekijänoikeus nostaa hintoja. Tämä ero huomattiin mm. vertailtaessa 168 tekijänoikeudella suojattua ja 166 suojaamatonta kirjaa vuosilta 1913–1932. Tutkimuksessa todettiin, että suurten kustantamoiden julkaisemista kirjoista suojatut teokset maksoivat keskimäärin 8,90 dollaria ja suojaamattomat 6,30 dollaria. Suojatut olivat siis yli 40 prosenttia kalliimpia. Vallitseva tieteellinen käsitys on, että tässä tutkimuksessa löydetty hintaeroa on yleisesti ottaen pidettävänä pääpirteissään oikeana. (Heald, P.J. (2007) Property Rights and the Efficient Exploitation of Copyrighted Works: An Empirical Analysis of Public Domain and Copyrighted Fiction Bestsellers. 92 Minnesota Law Review 1031; Centre for Intellectual Property Policy and Management & Centre for Intellectual Property and Information Law & Institute for Information Law & Max Planck Institute for Intellectual Property, Competition and Tax Law (2008) The Proposed Directive for a Copyright Term Extension – A backward-looking package.)-

- Teosten heikompana saatavuutena suuryritysten kerätessä itselleen laajat oikeudet mutta uudelleenjulkaistaessa teoksista vain tuottavimmat
Yhdysvalloissa tehty selvitys kävi läpi 1 500 vuosina 1890–1964 julkaistua, tekijänoikeuden alaista äänitettä. Yhdysvaltojen laki suojaa ennen vuotta 1972 julkaistuja äänitteitä aina vuoteen 2067 asti. Kokonaisuudessaan oikeudenomistajat olivat uudelleenjulkaiseet 14 prosenttia tarkastelluista äänitteistä. Tätä enemmän uudelleenjulkaisuja tehtailivat kolmannet tahot, jotka toimivat joko ulkomaisen tekijänoikeuslain turvin tai yhdysvaltalaista lakia rikkoen. Nämä yritykset olivat julkaisseet uudelleen kaikista äänitteistä 22 prosenttia – ennen vuotta 1945 tarkastelluilla jaksoilla jopa enemmän kuin viralliset omistajat. (Brooks, T. (2005) Survey of Reissues of U.S. Recordings. Council on Library and Information Resources and Library of Congress.)-

- Teosten heikompana saatavuutena “orpojen teosten” muodossa

- Teosten määrän laskuna yhdistelmäteosten tullessa vaikeammaksi tehdä
Eyes on the Prize on 14-tuntinen dokumentti tummaihoisten tasa-arvoliikkeen historiasta Yhdysvalloissa. Sen tekemiseen käytettiin videomateriaalia 82 eri arkistosta, 275 valokuvaa 93 arkistosta, ja noin 120 eri musiikkikappaletta. Teoksen muutaman alkuperäisen näyttökerran jälkeen sitä ei enää nähty televisiossa eikä uudelleenjulkaisuna, koska alkuperäiset sopimukset materiaalin käytöstä olivat joko rauenneet tai eivät kattaneet DVD-julkaisuja. Teos saatiin lopulta takaisin julkisuuteen, mutta siihen vaadittiin 600 000 dollarin lahjoitus Fordin säätiöltä, 20 vuoden neuvottelut ja paljon vapaaehtoistyötä. Nykypäivänä samankaltaisen teoksen tekeminen olisi lähes mahdotonta. (Heller, M. (2008) The Gridlock Economy: How Too Much Ownership Wrecks Markets, Stops Innovation, and Costs Lives. Basic Books.)

Suomessa tilanne on siinä mielessä parempi, että käyttölupia on mahdollista hakea tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Nämä edustavat keskitetysti kaikkia tekijöitä ja hoitavat lupien selvittämisen hakijan puolesta. Alkuperäisellä tekijällä on kuitenkin edelleen mahdollisuus kieltää teoksensa käyttäminen. Oikeudenomistajat ovat usein kansainvälisiä suuryrityksiä, jotka eivät myönnä lupia halvalla. Eräässä dokumenttielokuvassa näkyi auki oleva televisio, jossa vilahti muutaman sekunnin pätkä Simpsoneiden jaksoa. Simpsoneiden oikeudet omistava tuotantoyhtiö Fox olisi halunnut pätkän näkymisestä dokumentissa 10 000 dollarin korvauksen! (Lessig, L. (2004) Free Culture: How Big Media Uses Technology and the Law to Lock Down Culture and Control Creativity. Penguin Press.)

Lupakynnys ylittyy Suomessakin helposti, ks. esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunnot 1997:9 ja 2002:16.

- Teosten määrän ja laadun laskuna kolmansien osapuolien harrastaman jatkokehittelyn vaikeutuessa
Ehkä paras esimerkki vapaampien oikeuksien luomista mahdollisuuksista on Dungeons & Dragons -roolipelin 3. laitos. Wizards of the Coast (WotC) julkaisi pelin alunperin hyvin sallivalla OGL-lisenssillä, joka salli kolmansien osapuolien vapaasti käyttää hyväkseen pelin sääntöjä ja tuottaa siihen lisämateriaalia. Kun WotC lopulta julkaisi pelistä kokonaan uusitun, neljännen laitoksen, pitivät lukuisat fanit sitä pettymyksenä ja epäonnistumisena. Kiitos OGL:n, WotC:sta erillinen Paizo Publishing pystyi kuitenkin julkaisemaan oman Pathfinder-roolipelinsä, joka oli suunniteltu korjaamaan 3. laitoksessa olevat virheet ja viemään peliä enemmän siihen suuntaan, mihin 4. laitokseen tyytymätön fanikunta olisi sitä halunnut vietävän.

Muita esimerkkejä ovat mm. eri tarinat jotka tavalla tai toisella uudelleenkertovat antiikin taruja tai kansansatuja, joko sovittaen ne nykyaikaisiin taidemuotoihin tai kääntäen jotkut niiden perusoletuksista kokonaan ympäri. Tekijänoikeuksien suojaamien teosten kohdalla tämä voi olla hankalampaa, kuten esimerkiksi Tuulen viemää -kirjan The Wind Done Gone-uudelleensovituksen yhteydessä nostettu oikeusjuttu osoitti.

- Talouskasvun hidastumisena innovatiivisten teknologioiden kehityksen vaikeutuessa
Teknologioita, joiden kimppuun käytiin tai yritettiin käydä tekijänoikeuksilla: äänitteet, kaapelitelevisio, halvat nuotit, videonauhurit. Tuoreempina tapauksina nettiradiot, kännykkä-tv, omistamansa musiikin kuunteleminen, videonvuokrausautomaatit, kirjavälitys, verkkovideonauhuri sekä autojen korjaaminen.

- Kadotettuina verotuloina ylläolevien kohtien johdosta
Miten paljon uuden luominen helpottuisi, mikäli tekijänoikeus olisi väljempi? Yksi tapa selvittää asiaa on katsoa valtion tuottaman tiedon saatavuutta eri maissa ja sen vaikutusta talouteen. Yhdysvalloissa kaikki valtion virastojen tuottama materiaali on tekijänoikeudesta vapaata, mutta Euroopassa monet maat suojaavat tietonsa ja vaativat siitä maksua. Eräs merkittävä suojattu alue on maantieteellinen tieto, johon kuuluvat muiden muassa kartta- ja säätiedot. Näiden tietojen panttaamisen taloudellisista vaikutuksista on laadittu useita eri selvityksiä. Kokonaiskuva on selvä: tekijänoikeuden poistaminen julkisen vallan tuottamasta materiaalista kerryttäisi enemmän verotuloja kuin mitä tällä hetkellä niistä saadaan tekijänoikeusmaksuina.

Yksi Yhdysvaltojen ja Euroopan tilannetta vertaillut raportti piti realistisena mahdollisuutena, että lisenssimaksujen poistaminen vähintään kaksinkertaistaisi julkisesti tuotettua tietoa hyödyntävän liiketoiminnan arvon, mikä oli tuolloin (vuonna 2000) 68 miljardia euroa. (PIRA International (2000) Commercial Exploitation of Europe’s Public Sector Information. Final Report for the European Commission, Directorate General for the Information Society.)

- Kadotettuina työpaikkoina ylläolevien kohtien johdosta
Eräs alankomaalainen selvitys puolestaan arvioi, että maantieteellisen tiedon hinnan laskeminen 60 prosentilla loisi maahan noin 800 uutta työpaikkaa. (Ravi Bedrijvenplatform (2000) Economische effecten van laagdrempelige beschikbaarstelling van overheidsinformatie. Siteerattu lähteessä Weiss, P. (2002) Borders in Cyberspace: Conflicting Public Sector Information Policies and their Economic Impacts. U.S. Department of Commerce, National Weather Service.)

- Lisääntyneinä kustannuksina esim. arkisto- ja kirjastotoiminnalle
“Yleisradiossa on havaittu, että myös vanhat ohjelmamme kiinnostavat yleisöä. Kansallisesti merkittävää aineistoa voi jäädä pois saatavilta, jos suoja-ajan tuplaaminen vaikeuttaa ohjelma-arkiston käyttöä, (Yleisradion lakimies) Lehtonen linjaa.” (…) “Aina kun oikeuksia laajennetaan, sillä on taipumus myös maksaa. Kaikki se raha on poissa ohjelmien uustuotannosta, koska ei käytettävissä oleva raha mistään lisäänny.” — MTV3, “Tekijänoikeuden pidennyksestä haittaa Ylelle“, 21.7.2008

——-

(Valtaosa ylläolevista esimerkeistä on kerätty myös Jokapiraatinoikeuden 6. lukuun. Suosittelen lukemaan, mikäli haluaa tietää kaupallisen tekijänoikeuden haittavaikutuksista lisää.)

Ylläolevan valossa lienee aika selvää, että tekijänoikeutta on syytä rajata mahdollisimman paljon, joko sen laajuutta tai sitten pituutta rajoittamalla. Laaja tekijänoikeus on vero, jonka maksajaksi joutuu koko yhteiskunta. Perustelu “tekijänoikeuden on oltava pitkä, jotta alkuperäisillä tekijöillä olisi mahdollisimman hyvä todennäköisyys kattaa kulunsa” ei toimi, koska se sivuuttaa tarpeen kompromissille näiden haittavaikutusten ja alkuperäisen tekijän rahantulon välillä.

Ylipitkää tekijänoikeutta voitaisiinkin verrata vaikka ylimääräiseen, koko kansalle lyötävään tuloveroon. Tästä kaikilta kerättävästä verosta maksettaisiin 70% pienelle joukolle tietyn alan suuryrityksiä ja loput sen alan työntekijöille. Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että esim. siivoojilla on varsin matalat palkat. Olisiko siis reilua, jos kaikki tästä lähtien maksaisivat palkastaan ylimääräisen muutaman prosenttiyksikön tai pari? Näin kerätyistä rahoista 70% voitaisiin sitten jakaa neljän suurimman siivousfirman johdolle ja loput maan kaikille siivoojille.

(Mistä luku 70%? EU:ssa nahisteltiin tuoreeltaan siitä, pitäisikö tekijänoikeudelle hyvin läheistä sukua olevalle äänitteiden ns. lähisuojaa pidentää 50 vuodesta 95 vuoteen. Bournemouthin, Cambridgen ja Amsterdamin yliopistot sekä saksalainen Max Planck -instituutti julkaisivat asian taloudellisista vaikutuksista yhteisen lausunnon. Siinä todettiin, että 72 % pidennyksestä koituvista hyödyistä menisi neljälle suurimmalle levy-yhtiölle (Universal, Sony BMG, Warner Music, EMI), 24 % menisi parhaiten menestyvälle 20 % esittäjistä, ja 4 % menisi jäljellejääneille 80 % esittäjistä.)

Lisätty 22.5.: Kirjoitin tuon tekstin alunperin hieman eri kontekstiin ja siirsin sen sieltä tänne. Tuota kontekstia olisi pitänyt ehkä tarkentaa vähän enemmän tai muuten muokata kirjoitusta enemmän. Kyse oli siis keskustelusta, jossa pitkää suoja-aikaa puolustettiin nimenomaan sillä, että merkittävällä osalla tekijöitä on huono tulotaso ja pitkä suoja-aika voisi lisätä näiden siitä saamia tuloja. Se että parhaat tekijät ansaitsevat monta kertaa paremmin kuin hieman huonommat on toki nykymallisessa yhteiskunnassa joka tapauksessa väistämätöntä. Kirjoitukseni alkuperäisenä tarkoituksena oli tuoda esiin tekijänoikeuden kaikki negatiiviset vaikutukset ja huomauttaa, että jos tavoitteena tosiaan on turvata kohtuullinen elinaso enemmistölle tekijöitä, on nykymalli äärimmäisen tehoton ja ongelmallinen tapa tehdä niin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Jussi (nimimerkki)

"...tekijänoikeus nostaa hintoja". Nerokas havainto. Sekin nostaa hintoja,kun ihmisille pitää maksaa palkkaa. Saattaa löytyä ihan tutkimustuloksiakin tästä. Kaikki kustannuksia aiheuttavat asiat pitää kieltää, niin saadaan hinnat laskemaan.

Olli (nimimerkki)

Eikö tekijänoikeusjärjestelmän voisi muuttaa patenttijärjestelmän mukaiseksi, eli yksinoikeudesta pitää maksaa, ja yksinoikeus raukeaa suhteellisen nopeasti, ellei maksa uudestaan.

Pohjimmiltaanhan kyseessä on sama asia: luovan työn käyttöoikeuden suojaaminen määräajaksi siihen tehdyn investoinnin takaisin saamista varten.

Aku Ankka

Säveltäjänä olisin kyllä valmis siihen, että en saisi tekijänoikeusmaksuja teoksistani. Minusta levymyynti riittäisi, ei ole oikein ottaa ahneesti "torta på torta."

Monet tekijänoikeusjärjestöt ovat sortuneet silmittömään ahneuteen, ajatellaanpa vaikka Teostoa, joka haluaa laskuttaa saman musiikin soitosta moneen kertaan - ensin levyllä, sitten radiossa, sitten taksissa tai kampaamossa... Tuollainen on jo törkeää, ja ymmärrän kyllä, että vastavoima nousee.

Silurus (nimimerkki)

En näe "talouskasvua" itsessään ylimpänä arvona, mutta tekijänoikeudet kylläkin kasvattavat sitä. Tekijänoikeuksien poistaminen vastaa taloudellisena piristysruiskeena samaa, kuin omistusoikeuksien poistaminen, joka ilman muuta nostaisi äkillisesti paikallisen elektroniikkamyymälän kulutuskysyntää, mutta jonka pitkäaikaiset seuraukset ovat jokaisen ajatteluun kykenevän ihmisen tiedossa. Tietenkin voidaan spekuloida, että elektroniikkavalmistajan ei tarvitsisi saada hintaa *tuotteista*, vaan jostain muusta, kuten perustulosta -- vähän samaan tapaan kuin PP esittää taiteen tuottajille *vaihtoehtoisia* tapoja saada tuloa.

Tekijänoikeuksiin kuuluu läheisesti brändit ja tuotemerkit. Niiden puuttuessa markkinoille syntyy "luonnollinen" monopoli, jossa monopolin haltijat ovat inkompetentteja. Tilanteessa, jossa mitä tahansa kuraa voi myydä coca-colana, parempilaatuista tuotetta ei voi erottaa huonompilaatuisesta; myöskään asiakkaalla ei ole ole mahdollisuutta palkita hyvän tuotteen valmistajaa ja vastaavasti "rangaista" huonon tuotteen valmistajaa ostoboikotilla. Tekijänoikeuksien puute johtaa pitkällä tähtäimellä samaan kuin omistusoikeuden puute.

Ainoa spekuloitava asia on tekijänoikeuksien kesto. Patenttien kesto on 17 vuotta (jossain päin kaiketi 25); se on mielestäni kohtalaisen pitkä aika, mutta sen pitääkin olla muutamaa kvartaalia pitempi... Itse näkisin tuotteiden (ja teknologioiden) elinkaarien lyhentymisen johdosta tarpeelliseksi lyhentää patenttien kestoa noin puoleen tästä. Kokoelmatyöt ja johdannaiset ovat taas aivan oma lukunsa ja vaativat suuremman analyysin kuin minulla on aikaa ajatella.

qwerty-näppäimistö (nimimerkki)

Jos elektroniikkabisnes on tekjänoikeuksista riippuvainen, voivat puolestani molemmat alat kuihtua pois, jos eivät ilman keinotekoista suojelua voi selvitä.

Minä voisin periaatteessa suojata omaisuuttani vaikka palkka-armeijalla (kunhan siinä sivussa ilmoittautuisin itsenäistyneeksi maa-aloineni ja pystyisin puolustautumaan), mutta esimerkiksi vaikka tämän tekstin suojelu ei onnistu ilman valloitussotia palkka-armeijallani, joka samalla rikkoisi toisten omistusoikeutta.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

#1 Ilmaisi huvittuneisuutensa siitä, että otin esille tekijänoikeuden vaikutuksen hintoihin. Tämän luulisi tosiaan olevan ilmeista. Minä olen valitettavasti kuitenkin käynyt älykkäidenkin ihmisten kanssa keskusteluja joissa he aivan vakavissaan esittivät, ettei tekijänoikeudella olisi vaikutusta yleiseen teosten hintatasoon.

#2: Tuo on ollut yksi ehdotus tekijänoikeusjärjestelmän uudistamiseksi, ja kuulostaa sinänsä täysin varteenotettavalta mahdollisuudelta. Sitä mahdollisuutta käsitellään kattavasti mm. tässä artikkelissa.

#4: Huomaa, että puhuin vain ylipitkien ja ylilaajojen tekijänoikeuksien poistamisesta. En missään vaiheessa ehdottanut koko tekijänoikeusjärjestelmän lakkauttamista. (Huomaa myös tänään tekemäni selvennys artikkelin loppuun.)

Tuotemerkkien tehtävä on erilainen kuin tekijänoikeuksien. Niiden tavoitteena on varmistaa se, että kuluttaja joka uskoo hankkivansa tietyn valmistajan tuotteen tosiaan saa kyseisen valmistajan eikä jonkin ihan muun huijarin tuotetta. Kenellekään ei ole kovinkaan merkittävää kritiikkiä tätä järjestelmää vastaan.

Toimituksen poiminnat