Tekijänoikeus ja omistusoikeus eivät ole rinnastettavissa
"Luvaton kopiointi on varkautta"-virhepäätelmän takana on usein tekijänoikeuden ja fyysisen omistamisen virheellinen rinnastaminen. Omistusoikeus fyysisiin asioihin on selkeästi hyvä asia: pähkinänkuoressa se voidaan tiivistää oikeuteen päättää, kuka kyseisiä asioita saa käyttää. Tämänlainen rajoitus on täysin luonnollinen, koska jotakin fyysistä tavaraa voi käyttää vain rajallinen määrä ihmisiä kerrallaan. Jos omistan kupin kahvia, on luonnollista että saan päättää kuka siitä saa juoda. Mikäli kuka tahansa voisi halutessaan juoda kahviani, päätyisin olemaan janoinen koko loppupäivän. Tilanne on aivan vastaava mikäli minulla on talo jota vuokraan ihmisten käyttöön, yritys johon olen investoinut, auto jolla ajan päivittäin töihin. Jos kuka tahansa saisi vapaasti käyttää taloani tai autoani, ei minulla olisi niitä kohta ollenkaan. Jos kuka tahansa saisi vapaasti ottaa osuutensa yrityksensä voitoista, olisi minun osuuteni nolla. Täysin vapaa käyttöoikeus tekisi asioista arvottomia minulle, eikä pelkästään taloudellisessa mielessä. Yhteiskunta jossa ei olisi minkäänlaista omistusoikeutta olisi hyvin epävakaa. Siellä ei pystyisi suunnittelemaan elämäänsä kovinkaan hyvin etukäteen, ja elämänlaatu tuskin olisi millään mittarilla kovin kummoinen.
Saattaakin ehkä tuntua luonnolliselta käyttää samankaltaisia perusteluita tekijänoikeuden rinnastamiseksi fyysiseen omaisuuteen. Kirja, musiikkikappale tai elokuva jota kuka tahansa saisi vapaasti kopioida on tekijälleen arvoton. Ilman tekijänoikeutta eivät tekijät taikka heille julkaisukanavan tarjoavat yhtiöt kykenisi suunnittelemaan toimintaansa kunnolla etukäteen. Nämä perustelut ovat kuitenkin virheellisiä: kuten olemme hyvin nähneet, pärjäävät kulttuurialat aivan hyvin vaikka tekijänoikeutta onkin ahkeran tiedostonjakamisen muodossa kavennettu.
Syvällisempi syy tekijänoikeus/omaisuus-rinnastuksen virheellisyydelle löytyy kuitenkin siitä, että aineettomat hyödykkeet itsessään ovat täysin arvottomia. Hienoin romaanikäsikirjoitus tai upein sävelmä ei tuota kenellekään mitään ennen kuin joku keksii sen ja siirtää sitten muodossa tai toisessa fyysiseen muotoon. Fyysinen muoto voi olla paperinen käsikirjoitus, digitaalinen tiedosto tai ilmanvärähtelynä hetkellisesti olemassaolevaa musiikkia. Itsessään, aineettomat hyödykkeet ovat jo ilman tekijänoikeutta suojatumpaa kuin fyysinen omaisuus - jos kirjailija kuolee siirtämättä visiotaan koskaan paperille, katoaa hänen visionsakin. Fyysiset tavarat eivät sen sijaan katoa minnekään vaikka niiden omistaja kuolisikin. Aineeton hyödyke muuttuu arvokkaaksi vasta, kun siitä tehdään fyysisiä kopioita. Tekijän tulot tulevat fyysisten kopioiden myymisen kautta - eli tilanne on siis aivan sama, kuin minkä tahansa fyysisen omaisuuden suhteen! Ilman tekijänoikeuttakin tekijä voisi luoda teoksestaan niin monta kopiota kuin haluaisi, ja nämä pysyisivät hänen omaisuutenaan ja kontrollissaan kunnes hän päättäisi luopua niistä myymällä ne eteenpäin.
Tekijänoikeudessa ei siis ole kyse oman omaisuudensa hallinnasta - omistusoikeus teokseen itseensä ei tarvitse mitään erityistä suojelua. Kyse on mahdollisuudesta hallita muiden omaisuutta, eikä tätä oikeutta ole muun omaisuuden suhteen. Jos teen kupin kahvia, on minulla kylläkin täysi oikeus päättää kuka saa juoda siitä. Jos sen sijaan myyn sen eteenpäin, ei minulla enää ole oikeutta päättää, miten sen ostaja saa siitä juoda tai millä ehdoilla hän saa myydä sitä eteenpäin.
On tärkeää erottaa toisistaan tekijänoikeus ja sopimusoikeus. Voisin toki tehdä halukkaan ostajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän saisi juoda kahvia vain tietyllä tapaa. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti sitoisi kolmatta osapuolta, mikäli hän kahvikupin jollekin luovuttaisi. Jos sopimusta rikottaisiin, voisin vaatia oikeusistuimen kautta hyvityksiä, mutta asia ei kuuluisi rikosoikeuden piiriin enkä voisi lähettää poliisia sopimusrikkurin perään. Kilpailulainsäädäntö rajoittaa myös voimakkaasti niitä sopimuksia, joita minun on mahdollista tehdä. Tekijänoikeuden (poislukien ns. moraaliset oikeudet) pääasiallinen tehtävä on rajoittaa kilpailua - vain oikeudenomistaja saa valmistaa teoksesta kopioita, jotta muut eivät voisi tuottaa omia kopioitaan polkuhintaan. Muissa olosuhteissa tämänlaisia sopimuksia kohdeltaisiin laittomina, vapaata kilpailua kohtuuttomasti rajoittavina kartelleina. Tekijänoikeutta ei siis myöskään voi pitää sopimusoikeuden luonnollisena jatkeena.
Mikään yllä selostetusta ei tarkoita, etteikö tekijänoikeus joissakin tilanteissa olisi perusteltu. Teoksen kaupallisen käytön väliaikainen rajoittaminen voikin olla tarpeen, jotta voitaisiin parantaa tekijän mahdollisuutta saada teoksestaan rahaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tekijänoikeus olisi millään tapaa sama kuin omistusoikeus. Sitä onkin parempi verrata patenttiin, väliaikaiseen muiden ihmisten oikeuksia rajoittavaan poikkeustilaan, jonka aiheuttama vahinko on pyrittävä minimoimaan tekemällä siitä niin rajallinen kuin on pakko.
Sinänsä olisi toki edelleen mahdollista päättää, että tekijänoikeus on suoraa omistusoikeutta, kaikesta tästä huolimatta. Sellaiselle päätökselle tulisi kuitenkin olla erinomaiset perustelut.
(Pääosa tämän kirjoituksen sisällöstä on sovellettu Michele Boldrinin ja David K. Levinen alkuperäistekstistä Property Rights and Intellectual Monopoly.)
Muokattu 29.10.2009: Tiedostonjakamisen laillistamisen konkreettisemmista perusteluista kiinnostuneet ohjaan esimerkiksi seuraavaan merkintääni aiheesta. Valtaosa tämän merkinnän kommenteissa käytävästä keskustelusta menee alkuperäisen aiheen ohi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hyvin perustelet kantaasi. Joitakin aikoja sitten tv-esiintymisesi ei mielestäni oikein onnistunut kun vastapuolen edustaja ei sinulle kunnon suunvuora suonut.
Yksinkertaisella ajattelulla yksinkertaisiin tuloksiin?
Tekijänoikeuksien ja patenttien tarkoitus ei ole tietenkään rajoittaa kilpailua, joka olisi jo tekijän tai keksijänkin kannalta huonompi juttu, vaan rajoittaa epärehellistä kilpailua, joka syö niitä varoja, joita tarvitaan kun keksintöjä/uusia keksintöjä kehitellään tai jotakin muuta uutta luodaan.
Tällaisia sopimuksia ei kohdeltaisi missään olosuhteissa laittomina, vapaata kilpailua rajoittavina kartelleina. Ei olisi ainuttakaan syytä siihen.
Eikö totta?
#1: Joo, se TV-esiintyminen meni tosiaan vähän välttävästi. Olin ollut siinä ennakkokäsityksessä että juontaja olisi ollut aikeissa osallistua keskusteluun vähän aktiivisemmin, ja valmistautuminen oli sen mukaista. No, ensi kerralla paremmin.
#2: Mitä tarkoitat epärehellisellä kilpailulla? Senhän jo totesinkin, että tekijänoikeus voi toki tietyssä määrin olla perusteltu, jos se auttaa alkuperäistä tekijää/keksijää saamaan paremmin alkuinvestointinsa takaisin. Nykyiset tekijänoikeudet ovat kuitenkin selkeästi ylimitoitetut siihen tavoitteeseen nähden, patentteihin en ole aivan yhtä tarkasti tutustunut mutta sielläkin näyttää monella alalla aika kyseenalaiselta (ohjelmistopatentit räikeimpänä tapauksena).
Kyse ei tietenkään ole vain alkuinvestointien takaisinsaamisesta.
Tekijänoikeus on tietysti aika monimutkainen juttu, mutta ei niitä "tietoja" tai "tiedostoja" voi silti ihan vapaasti jakaa.
Epärehellisellä kilpailulla tarkoitetaan tässä sitä, että jos joku... vaikkapa kirjoittaa kirjan, tekee siitä yhtiön kanssa jakelusopimuksen, niin epärehellisempi yhtiö ei teekään sopimusta lainkaan vaan kopioi teoksen luvatta ja sopimuksetta markkinoille. Silloin tämä luvatta kirjoitusta myyvä taho hyötyy tästä epärehellisestä kilpailusta muihin, rehellisiin kilpailijoihinsa nähden.
Mutta sopimusten rajoittaminen yhteen, samanlaiseen muottiin ei tietenkään myöskään ole hyvä juttu, mutta on se silti kaukana ns. vapaasta jakelusta.
Eikö totta?
" Kirja, musiikkikappale tai elokuva jota kuka tahansa saisi vapaasti kopioida on tekijälleen arvoton. Ilman tekijänoikeutta eivät tekijät taikka heille julkaisukanavan tarjoavat yhtiöt kykenisi suunnittelemaan toimintaansa kunnolla etukäteen. Nämä perustelut ovat kuitenkin virheellisiä: kuten olemme hyvin nähneet, pärjäävät kulttuurialat aivan hyvin vaikka tekijänoikeutta onkin ahkeran tiedostonjakamisen muodossa kavennettu. "
Oheinen on tosi heikko argumentti.
Tekijänoikeus pitäisi kai nähdä patenttina - joka siis on fyysisen esineen tekijänoikeus - tekijänoikeus tai aineettoman asian patentti.
Mutta sinä et näe asiaa aineettoman kasvun ja aineettomien arvojen näkökulmasta. Ja siksi joka ainokainen kerta kun lyöt aineettoman arvon luojan tekijän tasa-arvoisia oikeuksia korville halveksit aineettomia arvoja ja alennat ne fyysisten materialististen arvojen ja omistamisen arvojen välikappaleiksi ja juoksupojiksi. Kun aaisanlaita pitäisi olla tismalleen päinvastoin eli että aineettomat arvot ovat yläkäsite ja kingi niin materialististen arvojen kuin omistamisenkin suhteen.
Ei aineettomia arvoja kukaan periaatteessa omista - mutta siitä tietenkään seuraa että niistä ei niiden luoja ja/tai toteuttaja voisi saada elämäänsä tuloa ja turvallisuutta kuten muutkin saavat jotka tuottavat ihmisille hyödyllistä. Ja ei ole muuta tietä juridiikkaan perustuvassa markkinataloudessa turvata aineettomien arvojen luojia ja antajia tulla toimeen kuin kytkeä se rahaan ja omistajuuteen. Ja silloin jonkun täytyy siitä maksaa - ja maksajia on luonnollisesti aivan markkinatalouden luonteen mukaisesti periaatteessa kolme - 1.se joka nauttii aineettomasta arvosta ja 2. se joka kerää aineettoman arvon välittämisestä hyötyä ja 3. se joka aineettoman arvon vetovoiman perässä kokoontuvista ihmisistä hyötyy mainoonan ja sitä kautta saadun myyntinsä kautta.
Siis yksi aineettomista arvoista maksaja pidetään koko ajan piilossa - se on aineettoman arvon ihmisiä kokoavan voiman perässä tulevat mainostajat ja mainostajien takana olevat yleensä materialistisen kasvun firmat.
Siis - koko tekijänoikeuksien alasajon päävaikuttaja on itse asiassa materialistisen kasvun firmat eli teknokraatit jotka koettavat päästä pienemmillä mainosbudjeteilla tekemällä aineettomien arvojen sankareista silkkoja vetovoimaorjia omien tuotteittensa markkinoinnille. Ja tämä tarina on tosi.
Heh...ei millään pahalla mutta aika surkeita esimerkkejä:
Kohta 1 Jos myyt kahvikuppisi jollekkin niin et kieltämättä voi päättää miten sen joku juo tai myykö joku sen eteenpäin. Kopioija kun olisi jättänyt koko kahvin maksamatta ja juonut sen (ja todennäköisesti naapurinkin kahvin).
Kohta 2 "Itsessään, aineettomat hyödykkeet ovat jo ilman tekijänoikeutta suojatumpaa kuin fyysinen omaisuus - jos kirjailija kuolee siirtämättä visiotaan koskaan paperille, katoaa hänen visionsakin"
Miksi taiteilijan kannattaisi enää siirtää mitään paperille levylle etc jos joku muu repii siitä ilmaiseksi hyödyn?
Jos joku haluaa ottaa hyödyn omista hengentuotoksistaan niin sallitakoon se hänelle, jos haluatte esim nauttia ilmaisesta musiikista niin eikun ilmaiskonserttiin tai ostamaan oma kitara niin sitä saa =)
Yleisesti ottaen Piraattien puheet tuntuvat vain sille ettei kehdata sanoa kiinnostuksen vähyyttä maksaa muiden työstä vaan halutaan pitää rahat johonkin muuhun.
#5 Sillä hetkellä, kun informaatio tulee julki, se on kaikkien hyödynnettävissä ja kopioitavissa. Eihän julkkiksetkaan saa maksua siitä, että heitä koskevia juoruja kerrotaan, vaikka he omistavat itsensä ja taiteilijapersoonansa. Iltalehti ei maksa mitään törppöilevälle Kanervalle. Törppöilevä Kanervahan tekee työtä törppöillessään ja luo juorulle aiheen. Miten hullunkurista olisi sellaiselle tekijänoikeus määrätä.
Informaation rooli julkisuudessa on tuoda informaation laskijalle positiivista julkisuutta. Jos minä soitan kitaraa hienosti Youtube-videolla, niin minusta voi tulla kuuluisa, jolloin TV-mainostajat ovat valmiita maksamaan minusta suuria summia mainoksessaan.
Jos minä taas kirjoitan kirjan internet-teknologiasta ja huippusuosittu, minä voin sen jälkeen tulla maksusta puhumaan yliopistoille, antaa konsultaatiota tai istua yrityksen hallituksessa. Kaikki julkisuuteen laskettava informaatio on siis mainetta, jolla on arvoa tekijälle itselleen.
6. Siinä on vähän piraateilla sellaista vihreiden sähkö tulee töpselistä ajattelua.
Minkä takia mainostaja maksaisi sinulle siitä soitosta kun he voisivat ottaa sen ilmaiseksi Youtubesta ja säästäisivät senkin rahan?
Eikö periaate ole sama?
7. kapeaa huitomista vailla kokonaiskuvaa - ja sitä paitsi asettaa nimenomaan aiemmin esittämälläni tavalla aineettomat arvot materialististen arvojen mainosten juoksupojiksi - tyyliin kun tulen kuuluisaksi aineettomilla arvoilla pääsen materialististen arvojen mainosten sankariksi
ikäänkuin se olisi joku aineettomien arvojen autuus että pääsee ostoskeskuspelleksi tms
#9 Voisivat toki, mutta laatu olisi huono ja osa kuluttajista katsoisi, että tuohan nyt on netistä otettua, eikä tekijälle ole annettu mitään.
Jos sen sijaan kyseinen soittaja olisi jossakin mainokseen kuuluvassa roolissa soittamassa kappalettaan ja se yhdistyisi mainostettavaan tuotteeseen, kuluttaja ymmärtää, että "Hei, tuohan on se jamppa sieltä Youtubesta Playstationia mainostamassa. Mä näin sen ekat videot jo pari vuotta sitten."
#10 Miksi aineettomista tuotoksista pitäisi sitten saada ansioita, joilla ostaa aineellisia asioita? Eivätkö aineettomien tuotosten tuottajat ole tällöin materialisteja?
"Yleisesti ottaen Piraattien puheet tuntuvat vain sille ettei kehdata sanoa kiinnostuksen vähyyttä maksaa muiden työstä vaan halutaan pitää rahat johonkin muuhun."
Aika idioottimainen lause. Jos haluan jotain vain ilmaiseksi, niin senkun menen hakemaan. Ei siihen mitään puolueita tarvita.
"Kohta 1 Jos myyt kahvikuppisi jollekkin niin et kieltämättä voi päättää miten sen joku juo tai myykö joku sen eteenpäin. Kopioija kun olisi jättänyt koko kahvin maksamatta ja juonut sen (ja todennäköisesti naapurinkin kahvin)."
Mutta sittenhän kaikilla olisi kahvia, jos se on kopioitu? Haluaisin kuulla mielipiteesi yksityisestä kopioinnista 3D-printterillä. Varastamista?
Vaaralalle ei jaksa edes vastata, kun elelee niin immateriaalisessa mielikuvitusmaailmassa, että ihan hirvittää.
13. Sua rupee itte ittiäs pelottamaan kun sanon että kuuntelemasi ja pitämäsi musiikki on immateriaalista maailmaa. Painapa se myssyysi hautumaan ;)
Mitäs sitä suotta enää pleikkaria enää mainostamaan kun nuo piraatit ovat jo tehneet senkin kannattamattomaksi kun imuroivat kaikki pelit netistä.
Pitsin nypläystä mutta ajatus on sama...miksi kukaan maksaisi enää kenellekkään mitään jos asian saa ottaa ilmaiseksi ilman toisen lupaa?
12. Ei se ole materialismia vaan realismia että ihminen ei tule ilman ruokaa ja asumuksen lämpöä toimeen - materialismiksi se muuttuu jos se peruslähtökohta otetaan ponnistusalustaksi hankkia materialistisia hyödykkeitä itseisarvoisesti ja usein varsin hentoisella aineettoman arvon mittarilla tyyliin pitää olla aina uusin kännykkä kuin muillakin on - ja etenkin kun siihen liittyy sokeus ja halveksunta ja/tai kyyninen riisto aineettomien arvojen suhteen osaamatta olla edes kiitollinen niistä saatikka sallia aineettomien arvojen tuottajille edes toimeentuloa - osoituksena siitä että materialisteja ei useinmiten ole aineettomien arvojen sivistävät vaikutukset paljon päässeet häiritsemään.
15. Peliala kasvaa joka päivä. Pelejä ei ole siis tehnyt kannattamattomaksi piratismi, vaan nousseet tuotantokustannukset ja alan rakenneongelmat. Ne taas johtuvat pelitaloista itsestään. Pleikkari taas on kannattamaton huonon suunnittelun takia ja myös siksi, että Microsoft onnistui lohkaisemaan yli puolet pleikkarin markkinoista.
#16 Entä jos meillä olisi maassamme perustarpeet kaikille turvaama vastikkeeton perustulo? Olisiko silloin kenties kysymys materialismista?
Riippuu mitä kopioit ja mitä varten ?
Jos maksat 4000 siitä että saat itsellesi varmuuskopion kumiankastasi en usko siitä loukkaantuvan kenenkään mutta jos kopioit kaverille mallisuojan alaisen esineen joku voi jo tykätä kyttyrää. Siinä kun tarvittu jo jonkun luovaa voimaa....joka teidän logiikalla olisi ilmaista kaikille kun se on julkistettu ja joku toinen voisikin kerätä siitä eurot ilman euronkaan panostusta.
17. hehe - otetaan yksi immateriaalinen heitto materialistiseen päättelyysi - nousseet tuotantokustannukset eivät kuule mikkoseni elele ihan omaa elämäänsä irrallaan muusta vaan ne on kytköksissä arvaa mihin - menekkiin - ja arvaa mihin se on kytköksissä - siihen että meneekö kaupaksi - ja arvaa mihin se on kytköksissä - siihen että varastetaanko piraattien toimesta vai myydäänkö ihan aikuisen oikeesti - josta saadaan aikuisen oikeesti saadaan tuloa joka mitä suurempi sitä pienemmäksi tekee tuotantokustannukset suhteellisesti - toisin sanoen - te piraatit olette itse asiassa iso tuotantokustannus ja sitä kautta kannattavuuskuopan aiheuttaja - ihan aikuisen oikeesti
Hieman heikohkoa tämä ajattelu aineettoman tuotannon, tai työn suhteen. Miettikää mikä tai pikemminkin mitkä ovat aineettoman työn tuotokset. Onko se vaikkapa vain laulu vai kuuluuko työn tuotoksiin myös tietyntyyppinen ansaintamahdollisuus ja tietyntyyppinen teoksen isyys joka mahdollistaa tekijää kieltämään teoksen epäsopivan käytön? Jos jälkimmäiset kuuluvat työn tuotoksiin, niin te todella vahingoitatte taiteilijan tekemää työtä poistamalla omavaltaisesti osan aineettomia ominaisuuksia joita työhön kuuluu. Toisin kun te koitatte väittää, taiteilija todella häviää siinä kun jaatte hänen työtään ilmaiseksi ja taiteilija todella häviää jos hänen äitinsä muistoksi säveltämänsä sävelmä löytyy vaikkapa viinamainoksesta. Jos olette rehellisiä, niin silloin teidän tulisi laskea kaikki teoksen tuottamat aineettomat hyvät mukaan, ei pelkästään niitä joita haluatte laskea.
20. Öööö? Eli yrität nyt selittää mulle immateriaalisella päättelylläsi että lisääntyvä rahantulo pelitaloille aiheuttaa kustannusten kasvun?
Jos käydään nyt perus terminologiaa läpi niin pelialan kasvu tarkoittaa sitä, että siellä on enemmän liikevaihtoa - siis enemmän tuloja. Pointti koko touhussa on se, että kustannukset kasvavat paljon nopeammin kuin tulot. Ja se on piraattiteinien vika ilmeisesti? Kustannusten ei ole mikään pakko nousta inflaatiota enempää, etenkään kun työn tekemisen tehokkuus on kasvanut.
21. Tuo ajattelu ei ole kovinkaan relevanttia. Kopionti on jo nyt lähes koko kansan huvia. Onko tuolla synkistelyllä mitään merkitystä siihen miten maailma ihan oikeesti vaan toimii? Ei ole. Lainsäädännössä ei juuri tiukennusvaraa enää ole ja kopiointi senkun lisääntyy. Ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin irrottautua vanhasta ajattelusta koska se ei vaan enää toimi vaikka kuinka paljon niin haluaisit. Keskustelu pitäisi siirtää siihen miten tekijä tulevaisuudessa saa tulonsa, koska nykyinen systeemi ei vain tule kestämään. Olisiko siihen jotain ideoita? Jonkun valtion laitoksen kautta tapahtuva tuottaminen, josta maksetaan ihan tuntipalkkaa? Jotain muuta?
22. ööööö - kustannuksiin kuuluu myös tuotekehitys joka on sitä kalliimpaa mitä nopeammin ja tehokkaammin uusi tuote varastetaan piraattien toimesta
eli kun saat uuden tuotteen tehtyä niin mitä parempi sitä nopeammin piraatit tuhoavat sen markkinat levittämällä sen ilmaiseksi - tuotanoin - mistäs silloin firma elää kun sen vanhat tuotteet ei enää vedä ja uudet tuotteet varastetaan käsistä - ILMAISEKSI
Kirjoitin taannoin ratkaisuehdotelman, kuinka tekijänoikeuksista luovuttaisiin, mutta sisällöntuotantoa kannustettaisiin.
Tekijänoikeudet: Lopullinen ratkaisu…
http://pekkalampelto.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/28/tekijanoikeudet-lopu...
Piraattipuolue on varkaiden asialla
Piraattipuolueen mielestä tekijänoikeudet eivät saa rajoittaa teosten epäkaupallista käyttöä. Piraattipuolue haluaa sosialisoida luovan työn tulokset. Tekijänoikeudet antavat luovan työn tekijöille tulevaisuudessa korvausta työstään.
Tässä vaiheessa yleensä alkaa saivartelu siitä, että eihän aineetonta voi varastaa. Totta. Lait ovat aina kehityksestä jäljessä. Mutta tekijänoikeuksia voidaan pitää eräänlaisina optioina. Piraattipuolueen mielestä on ihan oikein nakertaa toisten optiota.
Piraattipuolue perustelee näkemystään mm. sillä, että tekijänoikeudet haittaavat ei-kaupallisen musiikin levitystä. Uudet tulokkaat eivät pääse julkisuuteen. Piraattipuolue unohtaa sen, että nämä henkilöt voivat jättää liittymättä tekijänoikeusjärjestöihin ja aivan vapaasti lahjoittaa työnsa tulokset julkisuuteen - jos haluavat!
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/17/piraattipuolue-on-varkaiden-...
#23
Ylinopeudella ajonkin on miltei koko kansan huvia, joten ehkä sitten logiikkasi mukaan pitäisi poistaa nopeusrajoitukset?
Sitä paitsi en itseasiassa puhu lainsäädännön tiukentamisesta, itse asiassa koko laki (ja mm. patenttilait) pitäisi rustata uuteen uskoon. Siellä on paljon naurettavuuksia. Se mistä puhuin on se, että piraattien (ja tässä tapauksessa Sotalan) kyvyttömyys nähdä aineettoman tuotannon kaikkia tuloksia hämmästyttää. Kiistäessään, ettei aineettomalle tuotteelle pitäisi antaa aineellisen tuotannon ominaisuuksia he itse sortuvat samaan. Vasta kun he ymmärtävät, että aineeton tuotanto tuottaa muutakin kuin pelkästään sen biisin tms. voi aito keskustelu päästä liikkeelle. Pelkästään siihen biisiin tuijottaminen tarkoittaa, että suuri osa taiteilijan toiminnan tuloksia ohitetaan edes niitä kasittelemättä. Sotalan kirjoituksen ensimmäinen kappale perustuu tuohon väärinkäsitykseen.
Eli kertauksena:
Kun taiteilija tekee tuotoksensa siihen kokonaisuuteen kuuluu itse tuotteen lisäksi aineettomia ominaisuuksia joista isyysoikeus ja ansaintamahdollisuus ovat keskeisiä. Eli näitä aineettomia arvoja voidaan riittää ja riistetään taiteilijoilta aina kun heidän teoksiaan käytetään ilman lupaa ja asianomaisia korvauksia.
"...että nämä henkilöt voivat jättää liittymättä tekijänoikeusjärjestöihin ja aivan vapaasti lahjoittaa työnsa tulokset julkisuuteen - jos haluavat.."
Miksi muuten on vain joko tai?
Jos oletetaan, että esim. säveltäjä Erkki on säveltänyt musiikkia satoja kappaleita, joista joihinkin hän on tyytyväinen, mutta joihinkin ei.
Miksi hänellä ei ole mahdollisuutta kuitenta tekijänoikeusjärjestöihin kuulumallakin joitakin kappaleitaan täysin vapaaseen käyttöön?
Haluavatkö nämä "tekijänoikeusjärjestöt" tehdä vain helppoa rahaa, jolloin ei tarvitsisi tarkistaa listoista onko kyseinen kappale vapautettu kaikkien käyttöön?
Näinhän uudetkin yrittäjät voisivat liittyä heti tekijänoikeusjärjestöihin, mutta mainostaa silti joitakin vapautettuja kappaleitaan vaikka erilaisissa tuubeissa?
Landian lainsäädäntö on yleensäkin täysin prsiistä...!?
Eikö totta?
Tekijänoikeusjärjestöt jakavat 95% prosenttia keräämästään rahasta tekijöille. Tekijät itse asiassa omistavat tuon järjestön.
Nykyisin Teosto sallii demot netissä, mikä osoittaa, etta aikaa seurataan.
En tunne asiaa juurikaan, mutta retorisen kysymyksen voi aina esittää.
Jos pankki lainaa rahaa 2% korolla ja tulee sillä toimeen, niin miksi tässä vain 95%?
Miksei esimerkiksi 98%?
Kun joka tapauksessa ne teoksia esityksiin ottavat tahot tekevät lähes kaikki työt?
Onko kukaan koskaan tarkastanut "kustannustehokkuutta"?
Mutta joka tapauksessa tekijän pitäisi pystyä vapauttamaan osia omista tekeleistään kokonaan näiden maksujen ulkopuolelle - silloin vasta voisi sanoa, että järjestelmä toimii hyvin ja tehokkaasti. Ja siltikin löytyy parantamisen varaa...!?
Eikö totta?
"Eli kertauksena:
Kun taiteilija tekee tuotoksensa siihen kokonaisuuteen kuuluu itse tuotteen lisäksi aineettomia ominaisuuksia joista isyysoikeus ja ansaintamahdollisuus ovat keskeisiä. Eli näitä aineettomia arvoja voidaan riittää ja riistetään taiteilijoilta aina kun heidän teoksiaan käytetään ilman lupaa ja asianomaisia korvauksia."
Eli kertauksena:
Piraattipuolue ei ole poistamassa tekijänoikeutta, vaan lyhentämässä sen kaupallista suoja-aikaa ja sallimassa yksityisen kopioinnin. Piraattipuolueen näkemyksen mukaan tekijällä ei ole oikeutta puuttua fyysisen kappaleen yksityiseen käyttöön. Sen sijaan tekijällä on oikeus immateriaaliseen osaan, eli ideaa ei voi suoraan kopioida uudeksi teokseksi, tekijän nimi olisi tuotava teoksen käytön yhteydessä esiin (vertaa plagiointi) ja tekijällä olisi oikeus myös jopa rajoittaa fyysisten kappaleiden kaupallista käyttöä suoja-ajan verran.
Piraattipuolueessa on ollut vieläpä halukkuutta lisätä tekijälle ikuinen oikeus oman teoksensa kaupalliseen käyttöön, eli että tekijää ei voisi kieltää edes sopimuksin itse hyödyntämästä teostaan kaupallisesti tai jakamasta sitä ilmaiseksi.
On vain hassua, kuinka historia aina toistaa itseään. Vanhan maailman jäärät ovat aivan yhtä muutosvastarintaisia ja väheksyviä joka kerta. Kannattaa alkaa sopeutua uusiin asioihin vielä, kun ehtii, jottei teille käy kuin dinosauruksille.
Tekijän oikeuden syntymisen historia ja siihen vakuttaneet tekijät on hyvä ottaa myös keskusteluun mukaan.
Se että tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä on pitkä aika.
Tekijänoikeuksien voimassaolosta on suurelta osin kyse siitä että tekijän oikeuden oikeudet ja oikeus vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti tekijän elämänjälkeiseen aikaan.( ei siis tekijään)
Tätä voidaan pitää perustellusti kohtuuttomana ja syynä nykyiseen keskusteluun ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen.
Yksityinen kopiointi - kuulostaa hivenen "naurettavalta". Yksityinen kopiointihan on sallittua kait nyt jo. Siis jos ostaa musiikin levyllä sen voi kopioida myös MP3-muotoa käyttävään laitteeseen.
Mutta ei kait "yksityiseksi kopioinniksi" voi laskea sitä, että se yksi pistää esim. jonkun toisen kappaleen nettiin ja miljoona "yksityistä" kopioi sen sitten sieltä...!?
Mitä taas kaupalliseen suoja-aikaan ja tekijän itsensä tekemiin joustoihin omia tuotoksiaan koskien... niin ei kai siihen tarvita Piraattipuolue-nimistä tahoa kenenkään etuja ajamaan?
Ja sitten: "...tekijää ei voisi kieltää edes sopimuksin itse hyödyntämästä teostaan kaupallisesti..."
Ei tämäkään ihan kaikkein järkevimmältä tunnu?
Jos joku tekee sopimuksen vaikkapa mainosmusiikista, jota ei sitten voi käyttää muualla ja musiikin ostaja lupaa maksaa siitä miljoona miljoona euroa... niin ei se ihan oikein ole rikkoa tällaista sopimusta, oli perusteet sitten aivan mitä tahansa.
Eikö totta?
#31
Yksityisen kopioimisen salliminen vertaisverkkoaikana tarkoittaa sitä, että voihan tekijä todella myydä teostaan vapaasti, mutta samalla ilmoitatte, että tyhmäähän sen ostaminen olisi kun saman voit ladata ilmaisestikin. Tämän takia tekijänoikeuksien olemassaolo on riippuvainen tuosta yksityisestä kopioinnista. Toki jos sallitte sen, että teoksen ladattavaksi laittanut joutuu vastaamaan tästä (mutta ei lataaja) ei tätä ongelmaa ole, mutta pääosa taistelustannehan on ollut nimenomaan näiden levittäjien (esim piratebayn) suojelemista. Eli tässä mielessä lausumasi kuulostaa tekopyhältä. Lisäksi edelleen perustelunne (kuten esim tämä Sotalan) nojaavat tuohon kummalliseen analogiaan esineiden jakelusta ja näissä perusteluissa ei ole hajuakaan siitä että näitä muitakin immateriaalisia piirteitä teoksen tuottamisessa onkaan.
#0: On harhaanjohtavaa puhua 'aineettomasta' omaisuudesta; aivan kuin aineeton olisi ilmaista, tai jollain tavalla pyhempää kuin materiaalinen.
Patenttien ja tekijänoikeuksien mitätöiminen on toki luonnollista marxilaisesta filosofiasta katsottuna, jonka mukaan arvo syntyy vain työstä; sen perusteella on oikein, että kuka tahansa joka tekee teoskappaleen, ansaitsee sen, koska ainoa arvo, joka teoksen kopiossa on, on seuraus kopiointityöstä ja teoksen materiaalisesta arvosta.
Objektiivisesta lähtökohdasta sen sijaan pitää puhua intellektuaalista omaisuudesta, jonka lähde on täsmälleen sama, kuin omistusoikeuden lähde: yksilön oikeus järjen käyttönsä tuloksiin.
Tähän Piraattipuolueen ja Kaj Sotalan argumentointiin yhtyy tulisieluisella paatoksella jokainen, jolla ei ole mitään aineetonta, kaupallisesti potentiaalista annettavaa. Jos puoletkin varastamisenne perusteluun käytetystä ajasta tuhraisitte vaikka jokun yleisöä kiinnostavan, kaupallisesti potentiaalisen (ja digitalisoitavan) parissa, saattaisitte itse päästä jaolle...tänne aidan toiselle puolelle mm. seuraamaan uutta ihanaa, reiluksi kopioinniksi kutsuttua sosialisoinnin muotoa, piratismia, oikeudetonta ryhtymistä, varastamista. Siinäpä kansalaisoikeutta kerrakseen.
Tässä on mielipiteeni asiasta, jonka kirjoitin jo toisen blogin kommenttiosioon.
Luomistyö ei ole kuten mikä tahansa työ.
Taiteilija voi joutua tekemään satoja, ellei tuhansia tunteja töitä saadakseen teoksiaan esiin.Taiteilija käyttää myös satoja ellei tuhansia tunteja tullakseen hyväksi. Kun hän sitten jossain vaiheessa onnistuu, vaatii joku, että kaikki pitää saada ilmaiseksi.
Minun tekemääni teosta ei omista kukaan muu kuin minä ja sen levitysoikeuksista päätän myös ainoastaan minä. Jos päätän antaa levitysoikeudet jollekkin kansalliselle tai kansainväliselle yhtiölle, niin se on minun asiani. Jos taas haluan antaa teokseni ilmaiseksi jakoon, on sekin minun asiani. Kappaleiden imuttaminen netistä on varastamista ja sillä selvä. Selityksenä ei käy, että kopioitiinhan c-kasettejakin minun nuoruudessani, tai se, että kuunnellaan vaan ja sitten ehkä ostetaan.
Tuntemattomien artistien musiikin levittäminen verkossa on taas markkinointia ja kuuluu ihan eri kategoriaan.
Esimerkiksi Aasiassa Japania lukuunottamatta, on artistien levymyynnit olleet todella pieniä, johtuen valtavasta piratismista.
Nyt sama asia painaa jo länsimaissakin ja ainoaksi mahdollisuudeksi ansaita on tullut keikkailu ja merchandise niiden yhteydessä.
Tämä Sotalan kahvikuppivertailu on kaikessa hauskuudessaan kyllä absurdi.
33- " Se että tekijänoikeuden kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä on pitkä aika.
Tekijänoikeuksien voimassaolosta on suurelta osin kyse siitä että tekijän oikeuden oikeudet ja oikeus vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti tekijän elämänjälkeiseen aikaan.( ei siis tekijään)
Tätä voidaan pitää perustellusti kohtuuttomana ja syynä nykyiseen keskusteluun ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen. "
Tällä esitetyllä logiikalla myös patenttien ja tuotemerkkisuojien suoja-aikaa pitäisi lyhentää. Adidaksen kolmen raidan monopoli loppuisi keksijän kuoltua. Audin pitäisi keksiä uusi merkki ja nimetä sille omistaja Audi-merkin kuoltua. Nordean olisi pakko vaihtaa tuotemerkkiään samasta syystä. Jne.
Käykö tätä kautta niin että esimerkiksi elektroniikkaliike ei loppujen lopuksi omista vähän kuluttua mitään ellei sen laitteet ole voimassa olevien tuotemerkkien alaisia ja kun saman logiikan mukaan ei voi omistaa luonnon raaka-aineitakaan koska niitä ei voi patentoida eikä tekijänoikeussuojata vaan niiden jalostaminen voidaan niin silloin kansa kävelee sisään ja ottaa joka-ainoan laitteen jossa etenkin on kaikki patentit, tuotemerkit ja tekijänoikeudet vanhentuneita.
Entä yksityinen ihminen - voiko hän omistaa sen paremmin yhtään laitetta kuin kyseinen elektroniikkaliikekään sillä heti kun hän asettaa laitteelleen omistusoikeuden häneltä voidaan kysyä että miten niin omistat sen kun et omista missään tapauksessa sen yhtään patenttia, tuotemerkkisuojaa tai tekijänoikeutta. Kun hän sanoo että on ostanut sen rahalla vaikkapa dollareilla niin voi sanoa että voi voi dollarin kaikki merkkisuojat ja tekijänoikeudet lakkas aikaa sitten ja olet paitsi maksanut pelkällä leikkirahalla niin myöskään et omista oikeastaan yhtään mitään.
Niin - miten käy maailmantalouden ja sen vallan jos dollarin oikeus itseensä ja sitä kautta myös dollarien omistajien oikeus rahoihinsa lakkaa kun siitä tulee yhtäkkiä takansytykettä.
Hehee - näin siinä käy kun alatte tekijänoikeutta rajaamaan elinikäiseksi että myös patentilta pitää vaatia samaa eli teette Niklas Herlinin kaltaiset perijät perinnöttömäksi.
Niin ja mitä tapahtuu oikeasti omistamiselle koska omistaminen voidaan käsitteenä rajata rahan tekijänoikeus- ja merkkisuojan loppumisen vuoksi siihen että omistaminen on vain patentin ja tekijänoikeuden omistamista eikä kukaan voi omistaa raaka-aineita eikä energiaa eikä ruokaa koska niiden tekijänoikeus on luonnolla eikä luontoa voi asettaa kuolleeksi koska maapallo ei ole kuollut ainakaan vielä.
Siis tällä tekijänoikeudettomalla luovalla hupailulla voitiin todistaa että patentin ollessa tekijänoikeuden kaltainen luova käsite siitä seuraa yhteiskunta jossa vihreiden ajattelun tapaan sähkö ei tule pelkästään töpselistä ja ruoka ei ilmaannu jotenkin vaan jääkaappiin vaan sähkö tulee myös naapurin töpselistä ja ruoka ilmaantuu jotenkin vain myös naapurin jääkaappiin joista niitä voi myös ottaa ihan yhtä lailla kuin omastakin jääkaapista - siis tuotanoin lainausmerkeissä "omasta" sehän kun ei ole oma vaan lähinnä.
Hm - kukas tuolla ovella kolistelee - aijaa se on joku ohikulkija joka tulee syömään jääkaapista joka on nyt häntä lähinnä kun sattui nälkä yllättää - hm - toivottavasti hän ei ihastu tuohon jääkaappiin ja vie sitä mennessään - tai no vieköön - hänellä on just sellainen takki joka on nyt mulle mieleen ja niinpä riisun sen häneltä koska se sattuu olemaan tuossa lähellä - ja onhan naapurin jääkaappi sitten lähinnä ja voin samalla ehkä ottaa hänen televisiotuolinsa jos se on kiva kun se sattuu olemaan lähellä käydessäni hänen jääkaapillaan joka on lähinnä. Toivottavasti posti tietää missä sitten asun jos ihastunkin hänen asuntoonsa.
Hehee - aika vekkuli tämä piraatti-idea - vie yhteiskunnan järjestäytymättömyyden maksiimiinsa.
Kaikki: Huomioikaa nyt tosiaan se, ettei tämä kirjoitus ole argumentti tekijänoikeuksien olemassaoloa vastaan ylipäätään. Tässä vain huomautetaan siitä, ettei tekijänoikeuksia voi rinnastaa omistusoikeuteen. Sikäli "mutta mitä jos kaikki saavat kopioida miten vain miten vapaasti tahansa"-vastaväitteet menevät asian ohi.
#4: Kuvailemasi tilanne olisi toki epärehellistä kilpailua silloin, jos yksi taho joutuisi maksamaan alkuperäiselle tekijälle korvauksia ja toinen taho voisi saman tien tulla myymään teosta halvemmalla. Mutta entä jos alkuperäisellä kustantajalla on ehtinyt jo olla esim. viiden tai kymmenen vuoden suoja-aika jona sitä myydä, ja kilpailijat voisivat vasta sen jälkeen tulla mukaan? Silloin pitäisin kilpailutilannetta jo ihan reiluna: alkuperäinen kustantaja on vaihtanut mahdollisuuden myydä teosta maksamatta provikkaa, mahdollisuuteen myydä sitä yksinoikeudella pitkän ajan.
#6: Ei kukaan voi repiä ilmaiseksi sitä hyötyä, ellei hän teosta ensin taiteilijalta saa. Taiteilija voi vaatia siitä millaista maksua haluaa.
#21: Moraalisiin oikeuksiin en ottanut tässä kirjoituksessa kantaa. Isyysoikeuteen (oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä) ei minulla ole mitään vastalausetta, ja jopa kannatan sitä. Respektioikeus (oikeus kieltää teoksensa loukkaava käyttö) on periaatteessa OK, mutta sillä pitää olla tiukat rajat siten, että sitä voidaan soveltaa vain jos jokin käyttö todellakin aiheuttaa tekijän maineelle konkreettista vahinkoa. Käyttökiellon kriteeriksi ei voi riittää pelkästään se, ettei alkuperäinen tekijä satu pitämään tietystä käyttötavasta.
Teillä Piraattipuolueessa ei varmaankaan pahastuta, jos joku puoluetoverisi kopio blogikirjoituksesi sellaisenaan omaan blogiinsa ja esittää sen omanaan?
40. Patenttiakaan ei voisi siis rinnastaa omistusoikeuteen. Hehe - siitä kommentti 39.
41. Ei se niin ole - myös Kaj Sotalan nimen voi varmaan kopioida samantien ja käyttää sitä omanaan ja sitten muokkailla Sotalan tekstejä miten lystää hänen nimensä alla. Eläköön totaalivapaus ja -vastuuttomuus.
#41, 43: Kuten sanottu, kannatamme yleisesti ottaen isyysoikeuden säilyttämistä. Tekstiäni saa siis toki kopioida miten lystää, mutta nimi olisi asiallista pitää ennallaan.
40. 5-10 vuoden suoja-aika.....suurin osa kopioinneista taitaa tapahtua ensimmäisen 5 vuoden aikana. Eli Piraattipuolueen mukaan se toiminta olisi laitonta?
#45: Tuossa kohtaa puhuttiin kaupallisesta toiminnasta. Epäkaupallinen kopiointi olisi vapaata ensijulkaisusta lähtien.
Kysymys - jos piraattipuolueen jäsenet a. tekevät ja b. suosivat sellaista joka on nykylainsäädännön mukaan laitonta niin onko piraattipuolue järjestäytynyt rikollisjärjestö
46. Niin et vastannut kysymykseen että onko "kaupallisen" materiaalin kopiointi ensimmäisen 5 vuoden aikana laitonta piraattipuolueen mukaan.
Veikkaisin että 95 % laittomasta kopioinnista tapahtuu tuotteen elinkaaren ensimmäisenä 5 vuotena.
#44
Toisin sanoen, siinä tapauksessa, jos sinulle maksettaisiin palkkaa blogin pitämisestä, muut saisivat myydä kirjoituksiasi polkuhintaan ja jopa rikastua, jos niistä tulisi suosittuja. Pääasia, että nimesi mainittaisiin kirjoittajana.
#48: Kaupallisen materiaalin kopiointi rahaa vastaan olisi ehdottamassamme mallissa laitonta ensimmäisen 5-10 vuoden aikana. Kopiointi siten, ettei siinä liikkuisi rahaa, olisi laillista.
#49: Kyllä, muut voisivat kaupallisen suoja-ajan umpeuduttua myydä kirjoituksiani miten haluaisivat, kunhan nimi mainittaisiin.
50. Vielä varmistus koska olen pilkun nu.... Tuosta sai käsityksen että ilmaiseksi voit jakaa muiden tuotoksia (oli se kaupallinen tai ilmainen)
Jos se noin tapahtuu niin paljonko veikkaat esim. pelifirmojen tai elokuvan tekijöiden saavan tuotoksestaan jos se muuttuu sallituksi? Konkursseja tiedossa siinä tapauksessa.
#51: Kyllä, ilmaiseksi voisi jakaa muiden tuotoksia.
Pelifirmat ja elokuvantekijät saisivat tuotoksistaan suunnilleen yhtä paljon kuin nykyäänkin. Näyttääkö sinusta siltä, että nykyinen laki oikeasti vähentäisi kopiointia mitenkään merkittävästi?
Uskoisin että ainakin niiden kohdalla jotka haluavat noudattaa lakia =)
Jos se muuttuisi lailliseksi niin sitä estettä ei ole enää heilläkään.
Kuinka paljon sinä olet tehnyt nykyisen lain mukaan laittomia kopiointeja, haluaisin tietää millä kokemuksen rinta äänellä puhut?
Jos levyfirmat/oikeudenomistajat olisivat ajallaan alkaneet kehittää palveluita digitalisen musiikin myymiseen niin nyt ei tarvitsisi käydä tätäkään keskustelua tässä mittakaavassa. Onhan kuviteltu aikoinaan esimerkiksi vhs:n tappavan elokuvat ja c-kasetit olivat levymyynnin turma, mutta kuinkas sitten kävikään...
Jos herää markkinatilanteeseen noin 10 vuotta myöhässä niin voidaan todeta, että "juna meni jo".
54. Uskotko sinä siihen että kun menet työhösi niin pomo sanoo että " usko vaan että saat palkkasi vaikka en maksakaan sinulla nyt palkkaa koska uusi maailma on sellainen ".
Entä uskooko pankkisi kun sanot että uskokaa vaan että saatte lainaamani rahat takaisin kun en niitä enää teille maksakaan.
55: Miten "uskominen" liittyy mitenkään siihen mitä kirjoitin viestissä 54?
Levy-yhtiöt/oikeudenomistajat varsinkin musiikki maailmassa heräsivät digitalisuuteen aivan liian myöhään, tekivät kardinaalivirheitä heti (vrt. Sonyn rootkit-sähläily) ja sitten ihmitellään, kun omat verkkokaupat eivät vedä, vaikka hinnat ovat kohdillaan.
Tuo rootkit-sekoilu oli sen luokan slaagi koko musiikkiteollisuudelle, että siinä meni mahdollisuus uskottavaan toimintaan digi-musiikin saralla. Ei kukaan luota lailliseen yritykseen, jonka tuote asentaa koneellesi ohjelman, joka lähettää tietoja koneeltasi levy-yhtiölle...
56. No kun olen ymmärtävinäni että jos nyt uskoisimme kuten piraatit väittää että se on vaan hyväksi sekä alalle että artisteille että artistit luopuu tuloistaan niin siitä' käsityksestä voi päätyä tuollaiseenkin.
Tämä vaalirahakohun ydinkysymys liippaa myös piraattitouhuja:
Eräs blogaaja sanoi kerran viisaasti näin:
EI KUNNON IHMINEN TARVITSE LAKEJA
Kysyä pitää onko poliitikko olio joka sen sijaan että loisi lakeja jotka olisivat turvaavana rajana kunnollisille ihmisille - jotka ei tartte lakeja - loisikin ja oikein etsisi ja tekisi porsaanreikiä lainsäädäntöön niille ihmisille jotka eivät ole kunnollisia vaan sellaisia jotka eivät joko tahdo rikollisuuttaan tai eivät osaa eettistä kehittymättömyyttään elää kunnon ihmisen mukaan joka ei tarvitse lakeja.
Tekijänoikeuksia voidaan pitää eräänlaisina optioina, jotka tuottava, jos kaikki menee hyvin. Piraattipuolue haluaa repiä nuo optiot.
Asia vilpitön. Artistien tuloihin vaikuttaisi positiivisesti myös sekin, että levy-yhtiöt olisivat auliimpia sopimuksissaan artisteja kohtaan. Artistien asemaa voi parantaa monella eri tavalla, mutta "kaikki tiet johtavat aina piratismiin"...
"Syvällisempi syy tekijänoikeus/omaisuus-rinnastuksen virheellisyydelle löytyy kuitenkin siitä, että aineettomat hyödykkeet itsessään ovat täysin arvottomia. "
Jos ne kerran ovat arvottomia, mihin tarvitset oikeuden kopioida sellaisen omaan käyttöösi?
Kenties tarkoititkin sanoa, että kappaleen arvo syntyy sen kopioimiseen käytetystä työstä, jotta voisitte teeskennellä ansaitsevanne sen. Tämähän osittain yhtenevää sen (kiistämättömän, toivottavasti) määritelmän kanssa, että arvo on jotain, minkä eteen ihminen tekee työtä saavuttaakseen tai pitääkseen. Kuitenkaan tämä ei ole arvon lähde -- muutenhan voisitte luoda arvoa lataamalla vaikka yhtä ja samaa linux-distribuutiota päivästä toiseen.
Marko Kivelälle (#21, #27) toteaisin, että...
"Onko se vaikkapa vain laulu vai kuuluuko työn tuotoksiin myös tietyntyyppinen ansaintamahdollisuus ja tietyntyyppinen teoksen isyys joka mahdollistaa tekijää kieltämään teoksen epäsopivan käytön?"
Ansaintamahdollisuuden ei tarvitse kuulua työn tuotoksiin, vaan se yksinkertaisesti olla ehto sen työn tekemiselle. Vaikkakaan PP ei näy kovastikaan promoavan lunnasmallia (siitä risuja; enemmän järkeähän siinä on kuin fanituotteiden, live-esitysten tai lahjoitusten esittäminen pääasialliseksi vaihtoehtoiseksi ansaintatavaksi), niin se nyt on kuitenkin yksi varsin käypä tapa varmistaa palkan saaminen tehdystä työstä mutta kuitenkin siten, että työn tuloksen käyttämistä ei tarvitsisi rajoittaa juuri mitenkään (moraaliset oikeudet poislukien).
Eli en edelleenkään näe, miten ansaitsemismahdollisuus aineettoman työn tuloksena olisi jotenkin olennainen seikka mietittäessä sitä, minkälaajuisen kopioinnin pitäisi olla luvallista. Se olennainen seikka kun on ansaitsemismahdollisuus aineettomalla työllä ylipäätään, mutta tuo peräänkuuluttamasi ansaitsemismahdollisuus aineettoman työn tuloksena on vain yksi ansaitsemismahdollisuus aineettomalla työllä, ei ainoa.
Iloitsen yhdestä asiasta - lanseeraamani aineeton kasvu ja aineettomat arvot ovat alkaneet elää keskustelujen keskiössä. Se ennustaa parempaa ihmiskunnan tulevaisuudelle koska aineeton kasvu on ainoa viisas tie selvitä materialistisen kasvuhulluuden mukanaan tuomasta ilomastonmuutoksesta.
Jussi Vaaralalle #39
”Tällä esitetyllä logiikalla myös patenttien ja tuotemerkkisuojien suoja-aikaa pitäisi lyhentää. Adidaksen kolmen raidan monopoli loppuisi keksijän kuoltua. Audin pitäisi keksiä uusi merkki ja nimetä sille omistaja Audi-merkin kuoltua. Nordean olisi pakko vaihtaa tuotemerkkiään samasta syystä. Jne.”
Hyvää kritiikkiä Jussi vaikka olenkin eri mieltä kanssasi.
Perustelu: Tekijänoikeuksien, patenttien, tuotemerkkien, suojaamiselle on eri suojaustarkoitukset ja ne suojaavat jokainen erilaista aineetonta oikeutta. Tämä suojaamistarkoitus heijastuu käytännössä niiden voimamassa-oloaikaan.
Kysymys on siitä miten vahva suojaaminen on kunkin immateriaalisen oikeuden kannalta tarkoituksenmukaista. Patenttien osalta on katsottu 20. v (+5v. ) Todennäköisesti ko. aikaan on vaikuttanut teollisen hyödyntämisen tarve patenttien osalta. Tekijän oikeuksien osalta kesto on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Ko. aikaan on todennäköisesti vaikuttanut myös tekijänoikeuksien ”jälkimarkkinoiden” tarve. Itse pidän tätä kohtuuttomana verrattuna esimerkiksi patenttien voimassaoloon. Kohtuuttomuus ilmenee esimerkiksi musiikin ja elokuvien kopioimisen suhteen nykylainsäädännöllä.
Logiikka löytyy nimenomaan siis suojaamistarkoituksesta kunkin immateriaalioikeuden osalta.
Tekijänoikeuden osalta kritisoin siis sitä että 70 v. tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus ei kohdistu enää tekijään ja suojaamistarkoitus ei ole enää suhteessa suojaamisaikaan. Ymmärrän toki että teoksen tekijä tulee aina mainita teoksen yhteydessä ja teoksen alkuperää ei saa hämärtää oli tekijä kuollut tai hengissä.
Miten itse perustelet tekijänoikeuden suojaamistarkoitusta nykyisenkaltaisena sen jälkeen kun esimerkiksi tekijä on kuollut?
64. Pitää muistaa muutama asia jotka ovat erilaisia patentin, tekijänoikeuden luovuudella ja ns normaalilla elämällä ja työllä.
Patentteja usein tuotetaan tuotekehitysrahoituksella joko erikseen tai yrityksen suojissa eli kaikki kompuroinnit ovat yleensä maksettuja juttuja patentin keksijän uralla.
Kulttuurin luovuudessa on valtava määrä hutilaukauksia tai muuten myymättömiä tuotteita vaikkapa tauluja jotka osin ovat osa taiteilijan tuotekehitystoimintaa - lue:hänen taiteellista kehitystään - koskien sama myös musiikin luomista josta ei maksa kukaan mitään vaan ne jää kulttuurin luojan omaan piikkiin ja siten myös kertautuvat ainakin olemattomana tai joskus jopa negatiivisena perintönä eli velkana lapsille syystä kun kaikki mitä artisti sai meni silkkaan hengissäpysymiseen - tätä tarkoittaa lause "artisti
maksaa" .
Siis kulttuurin tekeminen EI ole normaalia työtä josta jokaisesta perseen kääntämisestä tuolilla ja jopa kahvilla käynnistä sulle maksetaan palkkaa ja saat vielä kahvinkin firman piikkiin. Artisti ei saa kahvirahoja mistään eikä hänen työlleen luontainen kaupaksi menemättömien teosten läjä työ- ja materiaalikuluineen tule mitenkään korvatuksi. Jos ne lisättäisiin reaalisesti sanotaan maalauksen tai sävellyksen hintaan niin teoksen hintaan saisi laittaa ainakin yhden nollan perään.
Ja kun siis tuosta kulttuurin luojan työstä seuraa se että hänellä on usein antaa lapsilleen perinnöksi pyöreä nolla tai joskus jopa miinusmerkkiä niin silloin on kai kohtuullisen oikein edes noiden lasten takia että saavat edes silloin nauttia siitä normaalista mistä eivät saaneet nauttia kulttuurin luovan työn tekijän elinaikana. Siksi yli elinajan jatkuva tekijänoikeus on ihan oikein. Ja sen päälle pitäisi olla niin vielä että ns oikeille kulttuurin luojille miten se sitten määritelläänkin pitäisi maksaa kulttuurinteon kansalaispalkka vaikkapa 1000 euroa kuussa. Silloin tämä toimeentuloasia olisi jotakuinkin edes kohtuullinen.
Siis jos kansalaispalkkaa rakennellaan niin se pitää ensimmäiseksi osoittaa ja korotettuna taiteilijoille vaikkapa se 1000 euroa kuussa jolla jo selviää moni kulttuurin luoja mukavasti peruskustannuksistaan - ja sitten voi kulttuuria luoda ilosta eikä kauheasta ahdingosta ja pelosta nälkiintyneenä ja viluissaan.
Jos tämä näkökulma ei mennyt lukijoiden eläytymistasolle perille niin suosittelisin menemään psykiatrin tai psykologin puheille kysymyksellä - onkohan minulla eläytymiskyvyssä jotain luonnehäiriön tasoista vikaa.
Jussi Vaaralalle #39 ja 65#
Mitä lähempänä lait ovat ihmisten oikeustajua kohtuudesta sitä paremmin ne toimivat yhteiseksi hyväksi. Olaus Petrin tuomarin ohjeet ovat hyvä moraalin mittapuu vielä tänäkin päivänä ihmisille.
”Tuomarin pitää tarkasti tuntea laki, jonka mukaan hänen tulee tuomita, sillä laki pitää hänellä olla ohjeena.
Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä.
Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.
Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”
http://fi.wikisource.org/wiki/Olaus_Petrin_tuomarinohjeet
Jussi Vaarala: ”Ja kun siis tuosta kulttuurin luojan työstä seuraa se että hänellä on usein antaa lapsilleen perinnöksi pyöreä nolla tai joskus jopa miinusmerkkiä niin silloin on kai kohtuullisen oikein edes noiden lasten takia että saavat edes silloin nauttia siitä normaalista mistä eivät saaneet nauttia kulttuurin luovan työn tekijän elinaikana. Siksi yli elinajan jatkuva tekijänoikeus on ihan oikein.”
Hmmm… pitäisikö yhteiskunta rakentaa siten että oikeudet ja velvollisuudet vanhempien osalta periytyisivät lapsille? Kävin eräässä arabimaassa aikoinani näin todella on ollut historian saatossa… Kalastajan poika peri vanhempiensa velat ja oikeudet automaattisesti. Tällä tavoin kansalasia hallittiin erittäin tehokkaasti, jo ennen heidän syntymäänsä.
Perustelut laille, mikä poistaisi taiteilijoilta ansaintalogiikan ovat heppoiset. Jari-Petri Heino toi tämän hienosti esille: taiteilijan tulee saada itse päättää haluaako hän tehdä taidetta työkseen, ilmaiseksi tai vaikka käyttää molempia vaihtoehtoja. Piraattipuolueen sivuilla luettavissa olevat ingressit tutkimuksista ja näistä tehty johtopäätös osoittaa, että laiton kopiointi ei välttämättä vähennä myyntiä vaan saattaa jopa nostaa myyntilukuja. Piraattipuolueen edustajat eivät taida luottaa ahneen kapitalistin luonteeseen riittävästi. Mikäli taiteen ilmaiseksi jakaminen tuottaisi enemmän voittoa kuin siitä maksun ottaminen taide olisi jo ilmaista.
Taide voi olla leipätyö vaikka kyseessä voi olla abstrakti asia.
Yksi esimerkki on Radioheadin julkaisema levy. He jakoivat sen ilmaiseksi ja ottivat ihmisiltä albumista lahjoituksina vastaan rahallista arvostusta. Radiohead ei koskaan julkaissut saamiensa lahjoitusten määrää vaan sanoivat tempauksen olleen markkinointia tulevaa "fyysistä" julkaisua varten. Otan vapauden olettaa, että ilmaiseksi jakaminen ei tuottanut voittoa. Tässäkin tapauksessa kyse oli taiteilijoiden omasta päätöksestä.
Miksi piraattiliitto katsoo olevansa oikeutettu sorkkimaan luovan työn tekijöiden ansaintalogiikkaa? No tietysti siksi, että ovat uuskommunisteja, jotka haluavat päästä muiden apajille, ilmaiseksi.
66. No - ihminen ymmärtää mitä tarkoitetaan tai miten haluaa.
Sitten semmoinenkin käsite on kuin yleistää jolla vedetään jalat - tai yritetään - hyvältä yksittäisnäkökulmalta.
Edelleen käsitettä kohtuus voidaan käytellä miten sattuu - tarkoitusperistä lähtien.
Ootkos muuten ajatellut että sana kohtuus on sitä parempi käsitteenä mitä syvemmälle ja korkeammalle perusarvojen ja perusperiaatteiden tasolla se on perusteltavissa - mietihän sitä ;)
ps. tuo kohtuus-tuomarivertaus on aikas kökkö enkä viitsi sitä nyt ratkoa huonosti ommelluista saumoistaan auki mutta ehkä joskus myöhemmin - olipas Olaus Petri muuten tyhmä mies :) - sanoisinko tilaustyhmä
ps. 2. puhelit muuten tuossa kommentissasi itsesi umpipussiin kuin kala rysän perälle - niin siinä käy kun näkee rysän aukon ja rysän verkon mutta ei koko rysää
#53: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreen raportin suomalaisista yhdeksäsluokkalaisista 74 prosenttia ikäluokasta oli joskus elämänsä aikana harrastanut luvatonta verkkolataamista - useampi kuin oli osallistunut tappeluun (22%), harrastanut koulukiusaamista (49%) tai edes ollut luvatta poissa koulusta (53%). Tuore Britanniassa tehdy tutkimus raportoi, että 18-24 -vuotiaista 96 prosenttia oli muodossa tai toisessa syyllistynyt luvattomaan kopiointiin.
Ruotsalaisista muusikoista yli puolet on syyllistynyt musiikin luvattomaan kopiointiin, ja Ruotsin elokuvateollisuus arvioi 2008, että 700 000 ruotsalaista tulisi sen vuoden aikana lataamaan elokuvia luvattomasti, luku joka on 100 000 suurempi kuin vuonna 2007.
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n tutkijat tekivät 2007 yhteistyössä Digitodayn, Taloussanomien ja Mikrobitin kanssa kyselyn, johon vastanneesta yli 6000 hengestä lähes 80% oli käyttänyt vertaisverkkoja luvattomaan tiedostojen lataamiseen.
Ei tämänkaltaisten lukujen kanssa enää ole kovin suurta merkitystä, vaikka osa väestöstä jättäisikin laittomuuden vuoksi lataamatta. Jatkuvasti kasvava osio ei välitä.
Lisäksi jos laillisuudella todella olisi noin suurta väliä, niin lataajien määrän olisi pitänyt romahtaa kun lataaminen tuli laittomaksi 2006. Sitä ennenhän se oli täysin laillista. Näin ei kuitenkaan käynyt.
#59: Kyseisten optioiden kustannus yhteiskunnalle on aivan liian suuri, ja niiden hyöty aivan liian alhainen, jotta niitä enää kannattaisi säilyttää. (Joitakin tekijänoikeuden kustannuksia on mainittu mm. täällä: http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/tekijanoikeus )
#61: Suosittelisin lukemaan kirjoituksen uudelleen. Aineeton hyödyke itsessään on arvoton, mutta sen fyysisellä ilmentymällä voi jo ollakin arvoa. Jos sinulla on päässäsi romaani, ei sillä ole minulle mitään arvoa, mutta sen sijaan saattaisin jo ollakin valmis maksamaan siitä romaanista paperille painettuna tai ehkä jopa sinun minulle lausumanasi. Arvo tulee siitä, että voin hyödyntää hyödykettä jotenkin.
#65: Ei kulttuurintekijä tuossa suhteessa poikkea juurikaan muista yrittäjistä. Erikoisbonusten, kuten kohtuuttomien pitkien tekijänoikeuksien, vaatiminen kulttuurintekijöille syrjii niitä yrittäjiä jotka eivät tuollaisia bonuksia saa (ja aiheuttaa jopa heille lisäkustannuksia).
Tämä blogaajan kommentti pitää nostaa oikein jalustalle muiden tarkasteltavaksi:
" Ei kulttuurintekijä tuossa suhteessa poikkea juurikaan muista yrittäjistä. Erikoisbonusten, kuten kohtuuttomien pitkien tekijänoikeuksien, vaatiminen kulttuurintekijöille syrjii niitä yrittäjiä jotka eivät tuollaisia bonuksia saa (ja aiheuttaa jopa heille lisäkustannuksia). "
Kirjoitit näin:
"Ei tämänkaltaisten lukujen kanssa enää ole kovin suurta merkitystä, vaikka osa väestöstä jättäisikin laittomuuden vuoksi lataamatta. Jatkuvasti kasvava osio ei välitä."
Jatkuvasti kasvava osio ei välitä? On selvää, että laki on mielestäsi väärä, mutta oletan säätäjien mielestä sen ainoan ongelman olevan se, että valvominen on vaikeaa. Se tekeekö se laista turhaa on toisen väittelyn paikka. Tänä päivänä ko. lain valvonta ja toimijan saattaminen vastuuseen sakolla tai oikeuden eteen toimittaminen on tehotonta. Mikäli lakia voisi valvoa tehokkaasti laskisi myös lakia rikkovien määrä. Kuvittele tilanne, missä joka kolmas verkosta laittomasti lataava jäisi kiinni. Kuvittelisin tämän pudottavan piratismin määrää. Ainakin kasvavan ja vähemmän "nörtähtävän" käyttäjäkunnan keskuudessa.
"Lisäksi jos laillisuudella todella olisi noin suurta väliä, niin lataajien määrän olisi pitänyt romahtaa kun lataaminen tuli laittomaksi 2006. Sitä ennenhän se oli täysin laillista. Näin ei kuitenkaan käynyt."
Toisin kuin laittomaksi tekeminen, kopioinnin laillistaminen uudestaan saattaisi ihmisten tiedostaessa asian paremmin vaikuttaa taiteen määrään, kun ammattitaiteilijoita alkaisi vuosien saatossa pudota pois. Tälläkin hetkellä pieni osa taiteilijoista saa apurahaa valtiolta tai taiteilijoita tukevilta säätiöiltä. Bändit eivät niinkään.
Jep jep.
Pitäisikö minun ymmärtää että jos lailliseksi tekeminen ei nosta sinun mielestäsi kopiointia niin sinä teet sitä jo koska laki statuksen muuttuessa sinun uusi toiminta kaaviosi ei nosta sitä lukua?
Toisaalta...kärjistetäänpä pikkuisen: Aika moni asia tässä maailmassa on ollut sallittua jossain vaiheessa mutta kielletty lailla. Nyt ollaan vain tilaanteessa että etsitään keinot karsia se laittomuus pois. Joskus aikoinaan sai esimerkiksi ajaa autoa ilman turvavyötä mutta nyt siitä saa sakot.
Maailma muuttuu tekniikka paranee mutta tarvitseeko sen takia viedä toiselta leipä suusta sen takia että itse ei viitsi maksaa toisen työstä?
Teknologia kehittyy mutta taiteilija ei pysy oikein mukana - tässä taiteilija Chaplin
Mielestäni taiteilijoiden pitäisi puuttua enemmän teoston ym. etujärjestöjensä toimintaa. Tekijänoikeus järjestöt hyökkäävät aivan liian järeillä aseilla kuluttajia kohtaan esim: tämä oikeuden käynti jossa yhdeltä ihmiseltä vaaditaan 3,6 milj/euron korvauksia, samaa sarjaa ovat nämä puheet netin katkaisusta. Tuollainen uhoaminen ja pelottelu ilmapiiri vain lietsoo lisää vihaa tekijänoikeus järjestöjä ja ehkäpä myös taiteilijoita kohtaan.
Tuntuu nämä tekijänoikeidet ovat niin tärkeitä että niitten suojelimiseksi ollaan menemässä järjettömään valvonta yhteiskuntaan jossa vain rehelliset kuluttajat kärsivät (maksavat valvonnan) ja piraatit jatkavat toimintaansa anonyymeissä verkoissaan.
Etteihö aiheutettuja tappioita tarvitsisi korvata?
76. Huomannet Lauri että eettinen käsityskyky on edennyt päinvastaiseen suuntaan moderneissa valtioissa teknologian kehityksen kanssa. Politiikkoja myöten kuten voimme olla vakuuttuneita asiasta.
Huomaa että omia etujaan yritetään ajaa kaiken muun läpi, tulee vähän paperimiehet mieleen...
"Etteihö aiheutettuja tappioita tarvitsisi korvata? "
Nyt vaaditaan älytön summa rahaa ihmiseltä joka ei ole tehnyt sitä ansaitsemis tarkoituksessa.
Maksettava summa tuhoaa tuon ihmisen koko elämän, itse olen ainakin käsittänyt että rikos pitäisi olla jotenkin sovitettavissa tässä elämässä.
tekijänoikeus järjestöt väittävät että nuo kaikki lataukset ovat pois myynnistä, mielestäni väite on täyttä puppua.
"Ruotsalaisista muusikoista yli puolet on syyllistynyt musiikin luvattomaan kopiointiin"
on olemassa muusikoita ja "muusikoita" jotkut ansaitsee leipänsä sillä työllä ja osa soittelee mitä soittelee ja hakee rahansa fattasta. minua nyppii sen verran paljon tuo röyhkeä lainkuuliattomuus että taidanpa minäkin olla piittaamatta laista vedän sinua ruipelo oikein kunnolla korville jos tavataan ja varmaan niin tapahtuu kun samoilla kulmilla liikutaan.
t. Allan, monien muusikoiden kaveri.
Laurille, kommentista 76:
Mitenköhän tuo 3,6 miljoonan korvaus summa on perusteltu? Tuoko on yhden ihmisen aiheuttama "vahinko" ohjelmistotaloille, artisteille, levy-yhtiöille? Tuolla logiikalla Suomessa toimivat "rikolliset" aiheuttavat noille yrityksille biljoonien tappiot joka vuosi. Ihme, että pystyvät vielä toimimaan markkinoilla...
Jos levittelisin koko metamusiikki-tuotantosi verkossa niin paljon vaatisit minulta menetettyinä tuloina? Riittäisikö miljoonat vai lipsuisiko miljardeihin?
80. Kyllä sulla menee huonosti nyyh - paljon huonommin kuin niillä joilta pöllit leivän pöllimällä heidän hengetuotoksiaan - ja oikein halukkaasti nauttien niistä.
#6: "Kopioija kun olisi jättänyt koko kahvin maksamatta ja juonut sen (ja todennäköisesti naapurinkin kahvin). "
Ei, vaan kopioija olisi ottanut kopion kahvista ja juonut sen. Kukaan ei olisi jäänyt vaille kahviaan. Kopiointi on kopiointia ja varastaminen varastamista. Kyseessä on kaksi täysin eri asiaa, eikä musta muutu valkoiseksi vaikka tekijänoikeusjärjestöt kuinka lobbaisivat. Ei ihme, että asiasta keskustelu on niin vaikeaa, kun jo näin perusasiassa lähdetään hakoteille.
#38 "Kappaleiden imuttaminen netistä on varastamista ja sillä selvä."
Eikä muuten ole (kts. #82). Tuon selkeästi väärän väittämän levittämisen voisi ihan oikeasti jo lopettaa, se ei vie keskustelua yhtään eteenpäin.
#76: "Etteihö aiheutettuja tappioita tarvitsisi korvata?"
Jos joku varastaa tai tuhoaa toisen omaisuutta, silloin on tietenkin korvausvelvollinen. Tässä tapauksessa ei ole kyse kummastakaan. Nythän noita "tappioita" ei pystytä edes näyttämään toteen. Tappioiden aiheuttaminen ei sitä paitsi ole mikään rikos, muutenhan yritykset haastaisivat kaikki kilpailijansa oikeuteen.
Sinänsä tuo korvausvaatimus on täysin järjetön ja sotii kaikkea oikeuskäsitystä vastaan. Väkivaltarikoksistakin saa pienempiä tuomioita, ja tässä ei ole edes vahingoitettu ketään. Ei, vaikka TTVK kuinka vetelisi hatustaan kuvitteellisia 3,6 miljardin euron tappioita. No jaa, tämä sataa ensi vaaleissa piraattien laariin, joten kiitos siitä TTVK!
”Luvaton kopiointi on varkautta” ei suinkaan ole virhepäätelmä, vaan yksi hyvin perusteltu näkemys erittäin vaikeasti ratkaistavasta ongelmasta.
Ainoa asia mikä tässä on selvää, on se että vapaata kopiointi- ja levitysoikeutta ei voi olla olemassa. Kaikenlainen luova työ muuttuu väkisinkin liiketoiminnaksi viimeistään siinä vaiheessa kun ruokaa pitää saada pöytään, ja vapaa kopiointi poistaa mahdollisuuden ansaitsemiseen. Jos kaikki on otettavissa ilmaiseksi, miksi ihmeessä kukaan maksaisi mitään?
#79: (Väkivallalla uhkailua)
No johan artistit ja heidän etujärjestönsä ovat monen nuoren tulevaisuuden tuhonneetkin järjettömillä korvausvaatimuksillaan, joten suoriin pahoinpitelyihin siirtyminen on sille ihan luontevaa jatkoa. Ei vain kannata "köyhien taiteilijoiden" odottaa osakseen paljoa sympatiaa, kun itse ajavat omaa etuaan mafian ottein kohdellen fanejaan kuin rikollisia.
#85:
Jos on sitä mieltä, että luvaton kopiointi on väärin, niin sitten kannattaa yksinkertaisesti sanoa että "Luvaton kopiointi on väärin" tai "Luvaton kopiointi on tekijänoikeusrikos". Sen sijaan ei pidä sanoa että "Luvaton kopiointi on varkaus", koska varkaus on todellakin täysin eri asia kuin kopiointi ja näiden käsitteiden sotkeminen keskenään on vain haitaksi keskustelulle.
Itse asiassa vapaa kopiointi- ja levitysoikeus on paitsi ihan oikea oikeus, se tulee käytännössä olemaan väistämätöntä joka tapauksessa lainsäädännöstä riippumatta. Tai ainakin niiden estäminen vaatisi sen verran kattavaa valvontakoneistoa ja poliisivaltiota, että samalla voidaan heittää hyvästit sellaisille pikkujutuille kuin sananvapaus ja yksityisyys. Viimeisin tekijänoikeuslaki, Lex Nokia ja Matti Nikin tapaus tosin olivat jo askelia isovelivaltion suuntaan, mutta itse elän toivossa, että levy-yhtiöiden ja näiden vanhentuneeksi käyneen ansaintalogiikan puolustamiseksi ei uhrata ihan kaikkia ihmisoikeuksia.
Ei luova työ kuole, vaikka tekijät joutuvatkin kehittämään itselleen jonkin muun ansaintalogiikan kuin maksujen perimisen yksittäiskappaleista. Luoville ihmisille se tuskin on vaikeaa. Taitelijoita oli jo ennen levy-yhtiöitä ja kirjapainoja, heitä tulee olemaan niiden jälkeenkin.
87. Jos nyt sanon ihan oikeesti mitä ajattelen sun asenteista niin alitan itseni pohjanoteeraukseen saakka....
Sua ei sitten varmaan haittaa, jos mä kopioisin sun noi kirjat ja alkaisin kauppaamaan niitä ominani? En kyllä usko, että ne olisivat mitään jymy menestyksiä, mutta ihan näin vaan ideana.
Hyvä kirjoitus, Kaj. On mukava nähdä teidän piraattien ottavan blogosfääriä haltuunne tällaisilla asiapitoisilla kirjoituksilla. Tämäkin teksti antaa hyvää kontrastia esim. vihreiden Heli Järvisen äskettäiseen kuuluisaan blogipostaukseen, joka omalla tavallaan heijasti hyvin vanhan maailman vanhan tekijänoikeukoulukunnan ajatuksia ja asenteita, joille jotkut kommentoijat täälläkin tuntuvat vielä antavan tukensa. Ja kaikin mokomin, jokainen on oikeutettu mielipiteeseensä, ja löytyyhän noita helijärvisiäkin vielä äänestettäväksi.
Mutta viestintä- ja tietotekniikka ja niiden avaamat mahdollisuudet kehittyvät perin nopeasti, ja nopeasti muuttuvat myös sosiaaliset tottumukset ja asenteet niiden ihmisten joukossa, jotka näitä tekniikoja aktiivisesti käyttävät verkottuneessa maailmassa. Nuo vanhan koulukunnan "kopiointi-on-varastamista-josta-laki-rankaisee"-argumentit kuulostavat nuorempien suomalaispolvien korvissa jo vähän samanlaiselta menneen ajan räksytykseltä kuin "homous-on-syntiä-josta-jumala-rankaisee"-argumentit joskus aikoinaan – räksytystä kesti aikansa, kunnes räksyttäjät vähitellen painuivat sosiaaliseen ja poliittiseen marginaaliin tai muuten vaan vanhenivat ja kuolivat pois.
Kun joku polttaa toisen talon, joutuu hän maksamaan, jopa miljoonakorvauksia. Kun joku piratismin keinoin tuhoaa toisten elinkeinoa, tulon menetyksiä, ovat korvaukset paikallaan. Esimerkiksi tuo 3,6 miljoonaa. Turha siinä on höpöttää korvausten oikeellisuudesta. Tyhmyydestä sakotetaan.
Mikä tästä tekee niin vaikeaa? Jos teen esim. levyn, joka on myytävänä ja joku imuroi sen itselleen ilmaiseksi voidakseen koneeltaan kuunnella tuotosta ja näin tavallaan liittää sen omaan kokoelmaansa nauttiakseen sen aikaansaamasta aineettomasta ilosta on mielestäni kyse yksiselitteisesti varastamisesta. Tuon levyn myyntiin saattaminen on todellakin vaatinut useamman ihmisen työpanoksen ja usein vuosien mittaisen kehitystyön, josta kuuluu tekijöilleen korvaus.
Siis vaikkei imuttaja edes jakaisi teosta eteenpäin on hän jättänyt siitä maksamatta ja mielestäni jo tässä on kyseessä kaupallinen toiminta, varkaus. Aivan kuten en voi hakea kaupasta kahvipakettia maksamatta siitä, vaikken jakaisikaan sitä kenenkään kanssa tai myisi sitä eteenpäin.
Jussi Vaarala, kommentti 81:
No, ei minulla mitenkään huonosti mene. Päinvastoin. Olet kuitenkin melko röyhkeä noinkin paljon elämää nähneeksi mieheksi jos tässä vaiheessa "keskustelua" väität, että varastan joltakin vielä nauttien siitä...
Ja Laurille sen verran vielä, että korvata pitää tietenkin, mutta silti korvauksien rakentumisesta ei teistä kukaan pysty laittamaan mitään faktaa pöytään. Et sinä eikä herra Vaarala. En puhunut mitään oikeellisuudesta vaan _ainostaan_ siitä mistä nuo summat syntyvät.
Suomessa arvioitiin "piraatteja" olevan hieman alle 200 000 muutama vuosi sitten. Kyllä te isot miehet osaatte laskea paljonko taloudellista haittaa syntyy jos lähtökohtana pidetään tätä keskustelussa mainittua 3,6 miljoonaa. Ja kun saatte summan laskettua niin pysähtykää miettimään vielä miten kukaan taiteilija, muusikko, ohjelmistotalo tai levy-yhtiö voi toimia, koska heiltä on "varastettu" noin suuri summa rahaa.
#93 Taisi unohtua, että syyte koski myös elokuvien varastamista ja teosto hoitaa myös tekijänoikeusmaksuja ulkomaille.
200000 x 20 = 4 miljoonaa
94:
Niin unohtui eli... ohjelmat, elokuvat, musiikki ja kaikki, mutta mistä tuo "20"? Onko se euroa vai mitä? Loppusumma 4 miljoonaa kuvaa....mitä?
#82: Tässä on kyllä käynyt niin, että sinä et ymmärrä varkauden määritelmää. Varkaus tarkoittaa hyödykkeen hankkimista itselleen oikeudettomasti. Sen alalajeja ovat esim. petos ja kavallus. Palvelun voi myös varastaa. Pummilla matkustaminen on niin ikään varkaus.
Kaikki muut vaatimukset, kuten että hyödykkeen on oltava materiaalinen ja että sen poistuttava edellisen omistajan hallusta, ovat pelkästään yritys mitätöidä oikeuden käsitettä -- yritys selittää tekijänoikeudet valtion antamiksi etuoikeuksiksi, vaikka todellisuudessa tekijänoikeudet ja omistusoikeus ovat saman perusoikeuden läheiset ilmentymät. Molemmat tarkoittavat yksilön oikeutta oman mielensä tuloksiin. Oikeus puolestaan on sosiaalinen ilmiö: se tarkoittaa vapautta toimia ilman toisen osapuolen suostumusta. Oikeudet ovat ihmisen elämän objektiivinen välttämättömyys. Oikeuksia ei voi luoda, eikä poistaa, niitä voi valvoa ja niitä voi loukata.
Mitäs mieltä ollaan sitten Gramexin toiminnasta muutama vuosi taakse päin? Keräsi kyllä rahat, mutta ei sitten tilittänyt niitä eteenpäin.
http://blogit.digitoday.fi/tekijanoikeus/give-us-our-money-gramex
Ja vaikka sopimusta Gramexin ja Right Agencyn välillä ei olisikaan ollut niin on silti kummallista, että Gramex kerää rahaa musiikista, jota se ei periaatteen tasolla edes edusta, koska kyseessä on sopimustekninen "kummajainen".
On älyllisesti epärehellistä laittaa vanhoja linkkejä, kun olisi uusiakin, joista oikea asiaintila selviäisi:
Eri näkökulmien esillesaamisen kannalta on olennaista, että edunvalvontayksiköistä tuodaan myös negatiivista toimintatapoja esille. Asia on sovittu, joka on hienoa. Mutta on kuitenkin älyllisesti epärehellistä väittää, että laittamani linkki olisi jotenkin älyllisesti epärehellinen kokonaisuuden kannalta.
Etkö Lauri nää mitään outoa siinä, että Gramex keräsi korvauksia teoksista, mutta ei sitten tilittänyt niitä eteenpäin? Olkoonkin, että Gramexin ja Rights Agencyn välillä ei ollut sopimusta.
Ketjussa puhutaan paljon taiteesta, mikä on melkoisen vääristynyt kuva koko kentästä. Esimerkiksi musiikin alalla vain muutamat tekevät taidetta. Suurin osa kuullusta musiikista on ammattilaisten rutiininomaisesti tuottamaa peruspullaa, jota markkinoidaan millon mistäkin pystymetsästä nostetulla teinitähdellä.
Tekijänoikeuslaki suojelee pitkälle pelkästään tätä tuotantomallia, jossa markkinointi ketjuttuu massamediaan ja aina formaattiradioon asti ja joka ei voisi tuottaa jättimäisia tuloja ilman suuria investointeja.
Jos järjestelmä romautetaan, formaattiin perustuva teollisuuden dominanssi loppuu ja todelliselle luovuudelle syntyy tilaa.
Tällä hetkellä radiokanava puskee hittibiisiä 3500 kertaa vuodessa samaa musiikkikappaletta, eli 10 kertaa päivässä arjet pyhät!
Kun tälläistä tapahtuu on naurettava puhua taiteilijan elinkeinon turvaamisesta tekijänoikeuksin.
#99 Et vieläkään viitsinyt perehtyä asiaan. Katso, mitkä olivat Gramexin perustelut.
#100 "Tekijänoikeuslaki suojelee pitkälle pelkästään tätä tuotantomallia, jossa markkinointi ketjuttuu massamediaan ja aina formaattiradioon asti ja joka ei voisi tuottaa jättimäisia tuloja ilman suuria investointeja"
Tuo on höpöä. Sibeliuksen perikunta on vuosikymmenien ajan ollut suurin edunsaaja.
Eikä tekijänoikeuksilla ole juuri mitään tekemistä formaattien kanssa.
101:
Maan tapa eli vakiintunut käytäntö, että rahat tilitetään Gramexin kanssa sopimuksen tehneille tahoille. Kerätään kuitenkin varmuuden vuoksi kaikilta, koska: "Suomessa kollektiivisella esityskorvausten perinnällä pyritään siihen, että musiikin käyttäjien on mahdollisimman helppo hakea esityslupa ja artisti saa vaivatta hänelle kuuluvan korvauksen. "
Ovatpa enkeleitä.
#102 Et vieläkään viitsinyt perehtyä asiaan, vaan levittelet omia ennakkoluulojasi.
#85:
"”Luvaton kopiointi on varkautta” ei suinkaan ole virhepäätelmä, vaan yksi hyvin perusteltu näkemys erittäin vaikeasti ratkaistavasta ongelmasta."
Miten se on perustellumpi näkemys kuin "pahoinpitely on varkautta"? Minusta "pahoinpitely on varkautta" on ihan yhtä perusteltu: pahoinpitelemällä viet uhrilta tämän oikeuden tämän ruumiilliseen koskemattomuuteen, eli varastat. Juuri tuohan on se perustelu, jonka mukaan "luvaton kopiointi on varkautta": viet tekijältä oikeuden ansaita teoksellaan, eli varastat.
Kyllähän se sinänsä käy, että katsoo luvattoman kopioinnin olevan varastamista, kunhan samalla katsoo kaikkien muidenkin oikeuksien loukkaamisen olevan niiden varastamista. Pahoinpitely on varastamista, kunnianloukkaus on varastamista, luvaton kopiointi on varastamista, kotirauhan häirintä on varastamista.
P.S. Eikö ainakin Gröhn ole jo hieman liian iäkäs tuollaiseen teinihenkiseen perustrollaukseen? Tai jos välttämättä kokee sen omaksi linjakseen, niin esim. Suomi24:stä saattaisi löytää paremmin sitä sellaista yleisöä, johon kaikenlainen kommarikorteilla vaahtoaminen uppoaisi hieman tuloksekkaammin.
#96: "Tässä on kyllä käynyt niin, että sinä et ymmärrä varkauden määritelmää. Varkaus tarkoittaa hyödykkeen hankkimista itselleen oikeudettomasti. Sen alalajeja ovat esim. petos ja kavallus. Palvelun voi myös varastaa. Pummilla matkustaminen on niin ikään varkaus."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varkaus_%28oikeustiede%29 : "Varkaus (ruots. stöld) on toisen irtaimen omaisuuden - tavaran tai rahan - anastaminen toisen hallusta."
Eli ei, kopiointi ei ole varkautta. Oikeudessakin ymmärretään käsitteiden erilaisuus, syyte on "tekijänoikeusrikkomus", ei "varkaus". Palvelun "varastamisessa" puolestaan kyse lienee enemmänkin sopimusrikkomuksesta. Hyvä yritys kyllä yrittää määrittää sana uudelleen ajamaan omaa tarkoitusta, vaikka se melkoista käsiteakrobatiaa vaatiikin.
Toinen hyvä yritys on määrittää "tekijänoikeus" samaksi kuin "omaisuus", mitä se ei todellakaan ole. Tämähän olikin koko tämän artikkelin pointti.
Sinun linkistäsi:
RAL haastoi maaliskuussa 2006 tekijänoikeusjärjestö Gramexin oikeuteen maksamattomista tekijänoikeuskorvauksista.
Haastehakemuksen mukaan Gramex on kerännyt RAL:n edustamien ulkomaisten muusikoiden puolesta suomalaisilta musiikin käyttäjiltä tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset, mutta on jättänyt ne tilittämättä oikeudenhaltijoille.
Nyt asia on sovittu ja korvausten maksaminen aloitettu. RAL on perunut kanteen käräjäoikeudessa.
Minun linkistäni:
Lain mukaan ulkomaalaisilta artisteilta ei edellytetä asiakassopimuksen tekemistä Gramexin kanssa korvauksien saamiseksi. Rights Agencyllä on sopimus Gramexin hollantilaisen sisarjärjestön Senan kanssa. Gramexilla puolestaan on Senan kanssa vastavuoroisuussopimus, jonka perusteella se tilittää Suomessa perittyjä korvauksia Hollantiin Senan kautta. Gramex ei ole suostunut maksamaan Rights Agencyn edustamille artistien heille kuuluvia korvauksia myöskään Senalle.
Tuon esille Gramexin toiminnasta sillä epäsuotuisia piirteitä, jotka sinä sitten lyttäät niinkin huikeilla argumenteilla, kuin "et ole perehtynyt asiaan" ja "levitän omia ennakkoluulojani". Mielepiteellä ja ennakkoluulolla on ero, mutta uskoisin, että sen ymmärrät.
Ymmärän, että sinulla saattaa olla tiukkaa sisäpiiritietoa tästä asiasta, jota et voi tuoda julki tässä keskustelussa. Linkkiemme perusteella homma on kuitenkin iin, että Gramexilla oli kerättynä yli 15 euroa, jota se tilittänyt ulkomaille, vaikka ulkomaalaiset artistit eivät tarvitse erillistä sopimusta Graxesin kanssa. Gramex ryhtyi tilittämään rahojaan kiltisti vasta kun sitä uhattiin oikeustoimilla. Eikö asia ole mennyt Lauri juuri näin?
Lisäksi et ole avannut viestissäsi numero 92 olevaa mystistä lukua "20".
#105 Kun puhutaan identiteettivarkauksista, onko kyse toisen irtaimen omaisuuden, tavaran tai rahan - anastamisesta?
Ei kannattaisi pelleillä termeillä, kun moraalisesti kyse on porttien avaamisesta toisten varkauksille. Lait ja niiden määritelmät ovat yleensä jäljessä tosielämän tarpeista. Hupaisaa on, että Lex Nokia on eräällä tavoin edellä aikaansa ja sitä vastustettiin saman jengin toimesta kuin tekijänoikeuksiakin.
Ymmärän, että sinulla saattaa olla tiukkaa sisäpiiritietoa tästä asiasta, jota et voi tuoda julki tässä keskustelussa. Linkkiemme perusteella homma on kuitenkin iin, että Gramexilla oli kerättynä yli 15 _miljoonaa_ euroa, jota se tilittänyt ulkomaille, vaikka ulkomaalaiset artistit eivät tarvitse erillistä sopimusta Graxesin kanssa. Gramex ryhtyi tilittämään rahojaan kiltisti vasta kun sitä uhattiin oikeustoimilla. Eikö asia ole mennyt Lauri juuri näin?
Tarkoitin siis 15 miljoonaa euroa enkä 15...
Olet Lauri liberaali mies, kun et pidä lainkaan huonona sitä asiaa, että Lex Nokian kautta yrityksille suotiin samoja valtuuksia teltietojen seurantaan kuin mitä poliisilla on. Jotkut meistä ovat huolissaan tavallisten kansalaisten oikeuksista verkossa, mutta sinä ilmeisesti leimaat heidät varkaiksi, piraateiksi, roistoiksi ja ylipäätään pahoiksi ihmisisksi.
Lex Nokia piti saada aikaiseksi, mutta viime kuussa uutisoitiin, että yhtäkään ilmoitusta Lex Nokian käytöstätietosuojavaltuutetulle ei ole tullut.
#105: Esimerkkisi todistaa erittäin selvästi esittämäni pointin. Se on antanut varkauden käsitteelle erittäin epä-älyllisen rajoitteen: irtain omaisuus. Tämän mukaan siis kiinteistöä ei voi varastaa.
Esittämäsi määritelmä on kolmella muullakin tavalla vajaa: ensiksi se on *lakitekninen*, ei yleinen. Toiseksi se ei käsittele fundamentteja eli niitä abstraktoita, jotka ovat yleistyksiä varkauskäsitteen alle mahtuvista erityistapauksista; ja kolmanneksi se käyttää määritelmässään rekursiivisesti termiä 'anastaa', joka on 'varastamisen' synonyymi, eikä siten määrittele yhtään mitään.
Minä en erityisesti ole määrittänyt 'tekijänoikeutta' samaksi kuin 'omaisuus'.
#110:
Viimeisen kommenttisi täytyy olla kyllä tarkoitettu Kajlle. *Hän* sekoilee:
"tekijänoikeuden ja fyysisen omistamisen virheellinen rinnastaminen", vaikka otsikkonsa on semanttisesti oikein "Tekijänoikeus ja omistusoikeus eivät ole rinnastettavissa".
Otsikossa hän siis vertailee saman kategorian objekteja (oikeuksia), mutta ensimmäisessä kappaleessa ei (oikeutta ja omistamista).
On siis olemassa kahdenlaista omaisuutta: intellektuaalia ja materiaalista. Intellektuaali omaisuus ei ole aineetonta, eikä abstraktia, vaan konkreettista. Molempien omaisuusmuotojen lähde on konkreettinen työ, joka on tehty, koska yksilö on käyttänyt siihen elämäänsä, aikaansa ja järkeään tahdonalaisesti.
On vastaavasti olemassa kahdenlaista omistusoikeutta, joiden esiintymismuodot ovat pakosti poliittiset: omistusoikeus fyysiseen kappaleeseen, omaan aikaan ja omaan kehoon, sekä oman työn tuloksiin, sekä omistusoikeus intellektuaaliin omaisuuteen, joka on siinä mielessä haastavampi asia, koska esimerkiksi pakoon päässyttä tietoa ei saa takaisin.
#105: Palvelun varkaudessa ei ole kysymys mistään sopimusrikkomuksesta, koska toinen osapuoli on nimenomaisesti osoittanut haluttomuutensa alunperinkään sitoutua mihinkään sopimukseen tai kääntäen osoittanut tahtonsa olla noudattamatta sopimusta, jota siten ei voida osoittaa rikotuksi.
Tämä nimenomainen kysymys liittyy vaikkapa klassiseen pysäköintiin luvatta toisen tontille, jossa laillinen pysäköinti tapahtuu hyväksymällä sopimus; laiton pysäköinti ei ole siten sopimusrikkomus. Se on (palvelun) varkaus.
#110:
"#105: Esimerkkisi todistaa erittäin selvästi esittämäni pointin. Se on antanut varkauden käsitteelle erittäin epä-älyllisen rajoitteen: irtain omaisuus. Tämän mukaan siis kiinteistöä ei voi varastaa."
No, jos voit ottaa sen kiinteistön ja viedä sen muualle, niin silloin se on irtainta omaisuutta, ts. olet varastanut sen.
"Esittämäsi määritelmä on kolmella muullakin tavalla vajaa: ensiksi se on *lakitekninen*, ei yleinen."
Jos puhutaan nimenomaisesti "varkauden määritelmästä", niin se tarkoittaa juurikin lakiteknistä määritelmää, eikä määritelmää siitä, mitä joku perusjannu sillä ehkä arkikielessä joskus tarkoittaa. Jos haluaa viitata siihen, mitä joku perusjannu sillä ehkä arkikielessä joskus tarkoittaa, niin sitten sanoo niin, eikä "varkauden määritelmä". Määritelmien tarkoitus on olla eksakteja.
"Toiseksi se ei käsittele fundamentteja eli niitä abstraktoita, jotka ovat yleistyksiä varkauskäsitteen alle mahtuvista erityistapauksista"
Ja sama suomeksi siten, ettet voi lennossa ryhtyä vaihtelemaan sitä, mitä tuolla tarkoitit?
"ja kolmanneksi se käyttää määritelmässään rekursiivisesti termiä ’anastaa’, joka on ’varastamisen’ synonyymi, eikä siten määrittele yhtään mitään."
Pilkunviilausta, koska on kaikille selvää, että anastaminen tuossa yhteydessä tarkoittaa sen asian viemistä pois omistajaltaan ilmeisen pysyväisluontoisesti. Olisihan se kiva tietysti muuttaa hieman tarkemmaksi.
Tuossa vähän peruskamaa:
Tiedon arvoketju
Suomen kielessä tiedon ja informaation käsitteet ovat jokseenkin hankalia määritellä yksiselitteisesti. Informaatiotutkimuksen piirissä puhutaan tiedon arvoketjusta (Value Chain of Information). Tällöin premissinä on datan jalostuminen informaatioksi ja informaation jalostuminen tiedoksi ihmisten käyttöön ja lopulta viisaudeksi.
Data (Data) on merkkejä tai symboleja. Se on potentiaalista informaatiota, joka voi tulla välityksen kohteeksi.
Informaatio (Information) tulee latinankielisestä sanasta informare (muotoilu; muotoon paneminen). Teknisessä mielessä informaatio on materian muotoilua tai muodon siirtämistä. Informaatio on välitettävänä olevaa tietoa. Se on sekä seurausta informaation tuottajan tietämyksen tavoitteellisesta muokkauksesta että jotakin, jonka pelkkä havaitseminen ei vielä merkitse tulkintaa tai ymmärtämistä. Voidaan sanoa, että informaatio syntyy merkkien (ts. datan) tulkinnasta.
Ryhmäviestinnän tutkijan Kathleen M. Proppin mukaan informaatio on viestittyä tietoa. Propp on tutkinut ryhmän päätöksentekoa ja erityisesti informaation prosessointia ryhmässä (ks. viestintä-osuuden luku Vuorovaikutus ja informaation prosessointi ryhmässä).
Tieto (Knowledge) syntyy kun informaation vastaanottaja tulkitsee informaation, minkä seurauksena se yhdistyy osaksi hänen tietorakennettaan ja muuttaa sitä.
Tiedon synonyymina tietämys on ihmisellä itsellään tietyllä hetkellä oleva ymmärrys itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Taitotieto (Know-How) syntyy kun informaatio johtaa myös toimintaan. Samalla tavoin syntyy osaaminen tai tietäminen (Knowing).
Viisaus (Wisdom) on kyky käyttää tietämystä omassa toiminnassaan. Se on toiminnasta saadun kokemuksen ja osaamisen sekä tiedon ja ymmärryksen summa.
#110: "Se on antanut varkauden käsitteelle erittäin epä-älyllisen rajoitteen: irtain omaisuus."
Kyllä varkauden rajoittaminen koskemaan nimenomaan irtainta omaisuutta on ihan vakiintunut ja järkevä rajoite. Muun tyyppiset "oikeuden loukkaamiset" ovat kuitenkin sekä seurauksiltaan että rangaistuksilltaan sen verran erilaisia, että on täysin perusteltua käyttää niistä eri termejä. Puhumattakaan siitä, milloin on kyse oikeasti perustavaa laatua olevista oikeuksista ("omistusoikeus") ja milloin keinotekoisista etuoikeuksista ("tekijänoikeus").
#111: "On siis olemassa kahdenlaista omaisuutta: intellektuaalia ja materiaalista."
"Tekijänoikeudet vs. omistusoikeus" -heitto ei tosiaan ollut suunnattu varsinaisesti sinulle, mutta nyt kun otit asian esille: "intellektuaalinen omaisuus" (tai paremminkin "imaginäärinen omaisuus") on jälleen tekijänoikeuslobbaajien yritys määritellä termejä uudelleen siten, että tekijänoikeudet olisi muka jonkinlainen omaisuuden alatyyppi ja siten tekijänoikeuksilla olisi samanlainen asema kuin omistusoikeuksilla. Oikeasti tuo termi ei tarkoita oikein mitään eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä omistusoikeuden kanssa. Itse asiassa ne ovat keskenään ristiriidassa: tekijänoikeuden ylläpitäminen vaatii väistämättä omistusoikeuden loukkaamista (eihän kellään oikeasti pidä olla mitään sanomista siihen mitä ostamallani ja omistamallani CD-levyllä teen), sananvapaudesta ja yksityisyydestä puhumattakaan. Siten tekijänoikeuksien puolustajat ovat lähempänä kommunismia kuin niiden vastustajat.
Unohdit peruskamastasi tiedon klassisen määritelmän eli "tieto on hyvinperusteltu, tosi uskomus". Informaatio ja data voivat molemmat koostua pelkistä "mielivaltaisista" symboleista. Informaatio on viestittyä tietoa (kuten kirjoitit), kun taas tieto ei useinkaan vaadi viestintää. Lisäksi informaation voidaan jakaa semanttiseksi ja pragmaattiseksi informaatioksi, mutta tämän Jussi varmaan tiesitkin.
113: Kiinteistön voi "varastaa" myös asettumalla sinne taloksi ja puolustamalla omaa "oikeuttaan" (esim. petoksella jopa viranomaisia vastaan) asua siinä. On mahdollista väärentää kiinteistön omistajuuden osoittavat asiakirjat yms. Joten ei-irtain on varastettavissa. Varastettavuus ei tee kiinteistöstä irtainta, vaan kyseessä on määritelmän heikkous. Kuten siinä, että se ei ota huomioon, tarkoituksella tai vahingossa muita omaisuuslajeja, jotka yhtä hyvin on otettavissa a) pois alkuperäiseltä omistajalta tai toisen käyttöön b) vastoin omistajan (oikeudenhaltijan) suostumusta.
Varkauden fundamentti: siis oleellinen karakterisoiva tekijä on arvon hankkiminen oikeudenhaltijalta vastoin tämän suostumusta. Välttämätön vaatimus ei edes ole se, että oikeudenhaltija menettäisi arvon, joskin se on lähes poikkeuksetta seuraus myös intellektuaalin omaisuuden menetyksen johdosta. Tämän saman kategorian alle kuuluvat mm. orjuutus ja jopa raiskaus, joskin kyseinen pahoinpitelyn (ruumiinhaitan tarkoituksellisen aiheuttamisen) muoto on muilta osin perustellusti oma käsitteensä. Sen sijaan saman kategorian alle ei kuulu esim. se, että olisi varkaus, että kilpailija sai vietyä kaupan toisen nenän edestä tai kilpailija sai havitellun työpaikan, koska kyseinen kauppa tai työpaikka ei ollut kyseisen tavoittelijan oikeus alunperinkään.
118: "Varkauden fundamentti: siis oleellinen karakterisoiva tekijä on arvon hankkiminen oikeudenhaltijalta vastoin tämän suostumusta. "
Tuo on nyt kyllä ihan oma määritelmäsi, jolla ei ole juurikaan tekemistä yleisesti hyväksytyn ja vakiintuneen varkauden määritelmän kanssa. Jos tuntuu, että nykyinen määritelmä ei ole riittävä tarkoituksiisi, keksi vaikka joku uusi termi ja määrittele se haluamallasi tavalla. Mutta ei nyt viitsitä ruveta muuttamaan olemassaolevien sanojen merkityksiä, vaikka kuinka tekisikin mieli saada niputettua tekjänoikeusrikkomukset ja varkaudet samaan kasaan.
Mutta hyvä yritys edetä astetta pidemmälle ja rinnastaa tekijänoikeurikkomukset orjuutukseen ja raiskaukseen. Miksi tosiaan tyytyä pelkkään varkauteen? Ehkä jo ensi vuonna pääsemme nauttimaan elokuvien alussa uusista uhkailupätkistä: "Piracy is Rape"
Miten suhtaudutte rahan väärentämiseen? Sehän ei vähennä kenenkään muun taskussa tai tilillä olevaa rahaa, joten se ei ole keneltäkään pois.
#120:
Kappas vain, pitkästä aika tuore argumentti! Olet oikeassa, rahan kopioiminen ei ole keneltäkään pois eikä loukkaa kenenkään oikeuksia, eikä siten ole sinällään väärin. Tosin siinä vaiheessa, kun tarjoat itse kopioimaasi rahaa jollekin toiselle aitona rahana, syyllistyt petokseen.
On sitten rahan valmistajan vastuulla tehdä rahasta riittävän hankalasti kopioitava, ettei tuollainen käy kovin helposti ja että kopiot on helppo erottaa alkuperäisistä. Jos ei muu auta, siirtyä vaikka kultarahoihin, joiden arvo riippuu suoraan painosta. Sitten kun kultaa pystytään kopioimaan, muuttuu maailma joka tapauksessa aika tavalla,
#121:
Jos väärennös on niin hyvä ettei sitä kukaan pysty erottamaan, ei sen vastaanottajallekaan aiheudu mitään haittaa. Lainkirjaimen vastaista se ilman muuta on, mutta sehän ei ole tämän keskustelun pointti.
Keskustelun kannalta mielenkiintoista onkin pohdiskelusi siitä mitä jos...
Jos rahaa pystyy suuressa mittakaavassa kopioimaan niin ettei sitä pystytä valvomaan, lakkaisi se todennäköisesti olemasta siinä muodossa kuin se olisi kopioitavissa.
#118:
"113: Kiinteistön voi ”varastaa” myös asettumalla sinne taloksi ja puolustamalla omaa ”oikeuttaan” (esim. petoksella jopa viranomaisia vastaan) asua siinä. On mahdollista väärentää kiinteistön omistajuuden osoittavat asiakirjat yms. Joten ei-irtain on varastettavissa."
Tuolloin kyseessä on edelleenkin petos tms. Tietenkin tuo on paljon lähempänä varkautta kuin vaikkapa luvaton kopiointi, koska sinä saat sen kiinteistön hallintaasi, kun taas alkuperäinen omistaja sen myös menettää. Asiakirjojen väärentäminen ei silti ole varkaus, vaan petos tai mikä se oikea termi nyt sitten onkaan.
En ymmärrä, miksi kenelläkään olisi tarve käyttää siitä nimitystä varkaus yhtään enempää kuin vaikkapa seksuaalisesta hyväksikäytöstä nimitystä raiskaus.
"Varastettavuus ei tee kiinteistöstä irtainta, vaan kyseessä on määritelmän heikkous. Kuten siinä, että se ei ota huomioon, tarkoituksella tai vahingossa muita omaisuuslajeja, jotka yhtä hyvin on otettavissa a) pois alkuperäiseltä omistajalta tai toisen käyttöön b) vastoin omistajan (oikeudenhaltijan) suostumusta."
Miten b on määritelmän heikkous?
"Varkauden fundamentti: siis oleellinen karakterisoiva tekijä on arvon hankkiminen oikeudenhaltijalta vastoin tämän suostumusta. Välttämätön vaatimus ei edes ole se, että oikeudenhaltija menettäisi arvon, joskin se on lähes poikkeuksetta seuraus myös intellektuaalin omaisuuden menetyksen johdosta."
Minusta varkauden oleellinen karakterisoiva tekijä on juurikin se, että oikeudenhaltija menettää jotakin konkreettista omaisuutta.
"Tämän saman kategorian alle kuuluvat mm. orjuutus ja jopa raiskaus, joskin kyseinen pahoinpitelyn (ruumiinhaitan tarkoituksellisen aiheuttamisen) muoto on muilta osin perustellusti oma käsitteensä.
Sen sijaan saman kategorian alle ei kuulu esim. se, että olisi varkaus, että kilpailija sai vietyä kaupan toisen nenän edestä tai kilpailija sai havitellun työpaikan, koska kyseinen kauppa tai työpaikka ei ollut kyseisen tavoittelijan oikeus alunperinkään."
Viemällä kaupan kilpailijan nenän edestä viet kilpailijalta oikeuden työnsä tuloksiin: kilpailijasi on voinut tehdä vaikka kuinka paljon töitä sen nimenomaisen kaupan eteen - eikö tästä kuulu tekijälleen minkäänlaista korvausta?
Eli teidän mielestänne informaatiota ei voi varastaa...silloinhan esim virtuuali omaisuus, peli accountit etc saisivat teidän mielestänne olla vapaata riistaa.
Tämän kirjoituksen kommenteissa ollaan menty aika paljon alkuperäisen aiheen ohi. Koska ihmisiä tuntuu tekijänoikeuden ja omistusoikeuden suhdetta enemmän kiinnostavan se, miksi esim. tiedostonjakaminen pitäisi sallia, tein siitä oman kirjoituksensa. Ohjaisinkin asiasta kiinnostuneet sinne. (Aiheessa pysyvät kommentit - joita niitäkin on tänne tullut kohtalaisesti - ovat toki edelleen tervetulleita tännekin.)
Kaupallisen kopioinnin vapauttamisesta teen jossakin kohtaa oman kirjoituksensa myös.
#104: Loistava vertaus, muuten. Minun pitää ruveta käyttämään tuota.
#123: Kuten jo sanoin, ei kuulu. Työn tekeminen kaupan saamisen eteen ei oikeuta saamaan kauppaa; kuten deitille pääsy ei oikeuta raiskaamaan.
Oikeus on nimittäin sellainen asia, jonka jokaisen ihmisen on annettava vaadittaessa. Mutta miten ihminen voi toimia moraalisesti oikein, jos hänellä on vain yksi hyödyke annettavana, mutta olisi kaksi ottajaa? Aivan oikein: ei mitenkään. Tästäkin syystä ainoat oikeudet ovat sellaisia, kuten oikeus elää, oikeus vapauteen, oikeus omistaa. Jokaisella ihmisellä on kyky ja mahdollisuus antaa naapurin pitää talonsa, tai elokuvakokoelmansa.
Bittimuodossa oleva taideteos *on* konkreettista. Se, että se on teos, tekee siitä konkreettisen, sen sijaan että kyseessä olisi abstraktio, eli avoin käsite, jonka alle kuuluu esimerkiksi jokainen jo tehty elokuva ja jokainen elokuva, jota ei vielä ole tehty.
(ei, b ei ole määritelmän heikkous, vaan se on, että varastettavuuden pitäisi rajoittua irtaimeen)
#104 Minun mielestäni Lauri Gröhn on suomalainen teknologia-asiantuntija, joka on ollut verovaroin tukemassa Suomea nousuun. Hän on siis periaatteessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut suomalainen aikamies, jonka tehtävänä on ollut "sitoa ja päästää" yritystutkimuksen perusteella verovaroja yksityiseen käyttöön.
#128 Joo. 15 vuotta sitten. Silloin alkujaan kun Tekes toimi vielä niinkuin toimi, Tekesin tarkoituksena oli jakaa riskiä. Sittemmin tuo on unohtunut.
Tiedätkös ponnari hemmo miksei edustamastasi tyylilajista ikinä kehkeydy mitään sen kummempaa kuin pelkkää osattomien ihmisten henkistä masturbaatiota? Koska asia on niin että yhteiskuntamme perustuu sille tosiasialle että tavaroita myydään ja niiden alkuperäisille tuottajille täytyy siitä maksaa. Ei voi olla niin että jollakin tuotannon alalla, tässä tapauksessa taiteessa, voisi olla toisenlaiset lait vain siksi että vähävaraiset ihmiset saisivat täytettä ankeaan elämäänsä. Ei ole mahdollista että laki hyväksyisi alkuperäisten tuottajien riiston taiteessa mutta ei esimerkiksi maidon tuotannossa tai muussa tuotannossa.
Voit tietysti väittää että liikemiehet tälläkin hetkellä myyvät ilmaiseksi digitaalista tavaraa omin lupineen ja saavat rahaa sivuilla näkyvistä pornomainoksista ilman kompensaatiota alkutuottajalle. Useille näistä liikemiehistä kuitenkin tulee joskus laskun paikka vastaan jos he ovat tarpeeksi netonneet pornomainoksistaan. Toisekseen he jättävät maksamatta sotumaksut yms. koska eihän heillä ole laillisia tuloja, jolloin he ovat eri viivalla muiden yrittäjien kanssa. Tämäkin on asia miksi "ilmaista" liiketoimintaa ei voida sallia. Siellä missä on ilmainen liiketoiminta, siellä on rikollinen liikemies, joka säätiöi rahansa veroparatiiseihin jos sitä kertyy tarpeeksi.
Toki voit tarjota omia tuotoksiasi ilmaiseksi niin paljon kuin sielu sietää ja katsoa kuinka pitkälle rahkeet riittävät, varsinkin sitten kun putoat pois opintotuen piiristä ja joudut elättämään itsesi täysipäiväisenä yrittäjänä ilman tuloja ja työttömyysturvaa.
Loppukusema on kuitenkin yksinkertaisesti se että niin ei voi tapahtua koska yksi ala ei voi toimia toisin kuin muut. Loput vertauskuvasi kaikista juomassa kahviasi sun muuta ovat valitettavasti pelkkää sanahelinää ja roskaa.
Ilmeisesti on ihan tosi vaikeaa perehtyä aiheeseen ennen kuin alkaa möykkäämään. Piraattipuolueen sivuilla on selkeästi kaikkien nähtävänä puolueen tavoitteet, mutta ilmeisesti jotkut joko kieltäytyvät lukemasta tai sitten ymmärtämästä lukemaansa, kun samoista virhepäätelmistä pidetään kynsin ja hampain kiinni.
"Ei artistit voi tehdä työtään palkatta :((("
Kukaan ei ole sanonut että artistien pitäisi tehdä työtään palkatta. Ei kukaan paitsi liian tyhmät ja laiskat ihmiset jotka eivät viitsi ottaa sormia pois korvista ja lakata lallattamasta tarpeeksi pitkäksi aikaa että ehtisivät ottaa vähän selvää asioista.
#131: "Kukaan ei ole sanonut että artistien pitäisi tehdä työtään palkatta."
Tuo ajatus on *implisiittisesti* esitetty muodossa:
"Piraattipuolue vaatii kaiken epäkaupallisen kopioinnin täydellistä vapauttamista.", sekä "Yhteiskunnalle vahingollisista lääke- ja ohjelmistopatenteista on luovuttava ja patenttijärjestelmää tarkasteltava kokonaisuutena uudelleen."
Molempien lauseiden ydin on siinä, että köyhien, tai "yhteiskunnan" etu vaatii älyllisen työn tekijöiden luovuttavan työnsä tulokset ilmaiseksi muitten käyttöön, ainoana toimeentulon lähteenä vapaaehtoiset lahjoitukset.
@132 Silurus:
"Molempien lauseiden ydin on siinä, että köyhien, tai ”yhteiskunnan” etu vaatii älyllisen työn tekijöiden luovuttavan työnsä tulokset ilmaiseksi muitten käyttöön, ainoana toimeentulon lähteenä vapaaehtoiset lahjoitukset."
Väärä johtopäätös. Kannattaa tutustua vaikkapa Piraattiliiton tuoreeseen juttuun siitä, kuinka Timo Vuorensola ja Samuli Torssonen tekivät rahaa ja keräsivät mainetta ilmaiseksi netissä jaossa olleella Star Wreck -elokuvalla ja tekevät nyt viiden miljoonan budjetilla uutta elokuvaansa, jolle on juuri varmistunut maailmanlaajuinen levitys:
http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/11/star-wreckin-tekijat-matkalla-...
Ja kyseiset tekijät eivät edelleenkään ole huolissaan elokuvansa piraattilevityksestä vaan harkitsevat jopa panna sen itse ilmaiseksi jakoon tuotantoyhtiönsä sivuilta. Kulttuurin vapaa yksityinen nettijakelu ei tarkoita kulttuurin tekijöiden ansaintamahdollisuuksien päättymistä, uuden ansaintalogiikan on vain oltava sellainen, ettei se rakennu keinotekoisesti ylläpidetyn teoskopioiden niukkuuden varaan.
Tekijäinoikeudessa ei valitettavasti ole aina edes tekijän suojaamisesta. Miten on perusteltua se, että tekijäinoikeuden haluttaisin säilyvän 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen? Se on aivan liian pitkä aika sementoida jokin osa kehittyvässä kulttuuriperinnössämme.
Hmmm. Miksi se, että ottaisin itselleni kopion ostamastani pelistä, jotta voisin pelata peliä varmuuskopiolta pitää kriminalisoida?
Jos joku myy käytettyä peliä ei tuotantoyhtiä saa siitäkään mitään, joten piratismin perusstrategian mukaan sekin olisi piratismia, koska tekijä ei enää saa palkkiota käytettynä myydystä tuotteesta.
#133: Lainataan: "Vaikka elokuva jaeltiin yleisölle ilmaiseksi, tekijät pääsivät hyödyntämään sen menestystä myös taloudellisesti kotimaisten ja kansainvälisten esitysoikeuksien, oheistuotteiden kaupan sekä vain DVD-jakeluun laitetun elokuvan Imperial Edition -version avulla."
Tuokin 'bisnesmalli' olettaa tekijänoikeudet. Jos tekijänoikeuksia ei olisi, *minun* olisi yhtä perusteltua saada taloudellinen menestys Star Wreckin esitysoikeuksista ja oheistuotteista. Mutta nyt Star Wreckin tekijät pääsevät oikeutetusti nauttimaan työnsä tuloksista.
#134: Kyse ei enää olekaan *laadusta*, vaan määrästä. 70 vuotta on paljon. 10 vuotta on vähän. Paljouden/vähyyden objektiivisena mittapuuna on ihmisen elämä.
#135: Tekijänoikeuskysymystä ei voi niputtaa yhteen sen kanssa, että *jonkun* mielestä tietokoneohjelman varmuuskopiointi tai käytetyn ohjelmiston jälkimarkkinat pitäisi kriminalisoida.
"Tuokin ’bisnesmalli’ olettaa tekijänoikeudet. Jos tekijänoikeuksia ei olisi, *minun* olisi yhtä perusteltua saada taloudellinen menestys Star Wreckin esitysoikeuksista ja oheistuotteista. Mutta nyt Star Wreckin tekijät pääsevät oikeutetusti nauttimaan työnsä tuloksista."
Miten tuo liittyi epäkaupalliseen kopiointiin? Ei mitenkään. Piraatit eivät ole missään vaiheessa ajaneet tekijänoikeuksien poistamista.
Aineettomalle "omaisuudelle" on mielestäni vaikea laittaa hintaa, sillä ideointi voi kestää minuutin tai vuosisadankin.
Jotenkin ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että luova työ loppuisi täysin jos mahdollisuutta tienata miljoonia ei olisi. Kuitenkin esimerkiksi van Gogh perikuntineen myi vain yhden tauluista, joista nykyään pyydetään miljoonia ja tämä oli melko tavallista tuona aikana. Selvästikkään taiteilijat eivät tehneet taidettaan tienatakseen, vaan luomisen ilosta. Myös musiikilla rikastuminen on tullut mahdolliseksi vasta viime vuosikymmeninä. Se ei kuitenkaan ole estänyt kuuluisien säveltäjien työskentelyä, toisinaan suuressa köyhyydessä. Ainoa rajoittava tekijä taiteen tekemiselle vaikuttaisi olevan ajan käyttäminen ja elanto. Tässä seikassa tekijänoikeudet eivät mielestäni mahdollista taiteen tekemistä, muuta kuin tapauksissa jossa jo mainetta saanut taiteilija myy etukäteen tekijänoikeuksia. Suomessa, jossa perustoimeentulo on turvattu, tehdään myös paljon taidetta eri muodoissa. Kesäteattereita on joka nurkalla, vailla haaveita miljoonista. Tämä perustoimeentulon turvaaminen edesauttaa tekijänoikeuksia paremmin taiteen tekemistä.
Itse pidän myös kohtuuttomana, että musiikintekijä voi mahdollisesti tienata moninkertaisesti enemmän, kuin minä, joka tunnollisesti työskentelen "tavallisissa töissä" ja mahdollistan sen, että tämä musiikintekijä on voinut tehdä luomistyötään. Toisinaan muusikot tienaavat jopa niin paljon, ettei hän tai hänen lapsien tarvitse enää ikinä tehdä töitä. Tällaisen epäkohdan tekijänoikeudet mielestäni muodostavat nykymuodossaan.
Sinällään jonkinlaiset tekijänoikeudet ovat mielestäni välttämättömiä ja mielestäni ehdoton "isyys-/äitiysoikeus" pitäisi teoksiin olla (vrt. plagiointi). Mutta nykyisen kaltaiset tekijänoikeudet eivät ole mielestäni oikeudenmukaisia.
#137
Kyllä se jotenkin liittyy, osa tuloista tuli DVD-levityksestä ja vaikkei se puolueohjelmaan olekaan kirjoitettu niin useassa yhteydessä piraatit ovat myöntäneet että heidän puolueohjelmansa vaatimuksen "Epäkaupallisen kopioinnin ja käytön on oltava vapaata luomishetkestä lähtien" toteuttaminen pudottaisi merkittävästi tiedostomyynnistä saatavia tuloja, jopa siinä määrin että nykyisenkaltainen tiedostomyyntiin perustuva ansaintamalli saattaisi kadota.
Jos ostat kupillisen kahvia, on sinulla vain yksi kopio kahvista, jonka joku on keksinyt (ei tiedossa), sitten valmistanut sen ja myynyt kahvijuoman sinulle. Saata tehdä sillä juomallasi mitä huvittaa, vaikka nauttia sen, mutta et pysty kopioimaan juomaa edes toiseen kupilliseen kahvia saati loputtomiin ja perustamaan oman kahvilan kopioimallesi tuotteelle. Sinun on ostettava paketti kahvia kerta toisensa jälkeen ja valmistaa siitä myytävä kahvisi. Kahvilaadun valmistaja saa korvauksensa näin jokaisesta kupillisesta. Jos kopioit digitaalisesti elokuvan ja myyt sitä eteenpäin tilittämättä elokuvan valmistajille heidän osuuttaan, olet varas ja thief, asia on aivan selvä. Turha inttää.
Jos kopioit digitaalisesti elokuvan, jää alkuperäiselle omistajalle yhä oma elokuvansa, keltään ei ole viety mitään pois eikä kukaan ole varastanut mitään. Asia on aivan selvä, turha inttää.
Minä olen lehtimies, ja työnantajallani on oikeus julkaista tekemäni juttu ensimmäisenä. Siitä meille maksetaan palkkaa. Nykyään kustantajalla on julkaisuoikeus myös kaikissa mahdollisissa muissa muodoissa omistamissaan medioissa, mutta tekijänoikeus on edelleen minulla. Saan myydä ensimmäisen julkaisun jälkeen teokseni minne haluan. Tätähän tässä nyt yritetään purkaa, että työnantaja saisi kaikki tekijänoikeudet hamaan maailmanloppuun saakka, paitsi työsuhteisilta myös friikuilta. Ei tule onnistumaan. Halutessaan täydet tekijänoikeudet on kustantaja joutunut maksamaan vähintään kaksinkertaisen hinnan jutulta.
Mutta tästä kopioinnista vielä: jos saisin kuulla, että myyt torilla jutuistani kopiovedoksia muutaman sentin hintaan, niin tulisin poliisien kanssa kysymään, että onko tällaiseen varastamiseen lupa. Sama se on leffojenkin ja musiikin piraattien kohdalla. Asia on aivan selvä, olet silloin varas ja thief. Turha inttää.
#142: Varkaus on omistusoikeuden loukkaus. Omistusoikeuteen kuuluu vapaus toimia omistamansa kappaleen suhteen kysymättä keneltäkään lupaa (tai tarvitsematta kysyä) kappaleen vaihtamisen, käyttämisen, myymisen, vuokraamisen jne. ja tuhoamisen suhteen.
Fyysisen kappaleen omistusoikeus olisi valitsemillasi kriteereillä mitätön, jos siihen liittyisi vain kappaleen 'isyysoikeus'. Siis, että rosvojoukkio kyllä tunnustaisi sen, että tuottamasi televisio on sinun tekemäsi, mutta ei oikeuttasi pyytää rahaa sen käyttämisestä (eli käytännössä kappaleen siirtämisestä hallintasi ulkopuolelle). Aivan samoin esim. televisio-ohjelman tai tietokonepelin tuottajien oikeudet teokseensa olisivat mitätöity, jos katsot oikeudeksesi hankkia sellaisen ilman tekijän (delegoimaa) suostumusta.
Oleellinen kysymys tässä on: mistä sinulle syntyy oikeus peliin, tv-ohjelmaan, elokuvaan tai musiikkikappaleeseen?
Ensimmäisestä osiosta olen täysin samaa mieltä, on parempi vaihtoehto, että tekijänoikeudet ovat nimenomaan alkuperäisellä tekijällä kuin jollain yrityksellä.
Jälkimmäisestä: jos myisin piraattituotteita torilla, en edellenkään olisi varastanut keneltäkään mitään, eikä poliisikaan sillä perusteella minua pidättäisi. Sen sijaan tekijänoikeusrikoksesta minua kyllä voisi syyttää. Tuollaista toimintaa ei edes piraattipuoluekaan puolusta, tavoitteena on dekriminalisoida nimenomaan epäkaupallinen kopioiminen.
Jos sen sijaan jakaisin ilmaiseksi itse kopioimiani cd-levyjä vastaantulijoille, on jo vaikeampaa sanoa, olisiko siinä mitään väärää. On kai oma asiani, jos otan omista levyistäni itselleni kopioita, ja jos sitten innostun jakamaan ylimääräisiä kopioita halukkaille vastaanottajille, teenkö silloin jotain moraalisesti väärin? Varastamiseksi tuota ei ainakaan voi sanoa: keneltäkään en vie mitään, enhän ole edes lähellä kenenkään muun omaisuutta.
Pääpontti on tämä: kopiointi on kopiointia, varastaminen on varastamista, ja ne eivät todellakaan ole sama asia. Näiden sotkeminen keskenään vain vaikeuttaa keskustelua. Varastaminen on väärin, kopioinnin vääryys on vähintäänkin kyseenalaista.
Ja jos joku nuori, joka ei ole vahingoittanut ketään, vienyt keltään mitään eikä edes aiheuttanut osoitettavissa olevaa vahinkoa kenellekään tai itse saanut mainittavaa hyötyä, voidaan lain mukaan tuomita useiden miljoonien korvauksiin, käytännössä tuhoten hänen tulevaisuutensa, niin lakia ei voi silloin mielestäni pitää oikeudenmukaisena. Tämän vääryyden korjaamiseksi piraattipuolue on olemassa.
#142: "Oleellinen kysymys tässä on: mistä sinulle syntyy oikeus peliin, tv-ohjelmaan, elokuvaan tai musiikkikappaleeseen?"
Kuten muuhunkin omaisuuteeni: joko tekemällä sellaisen itse, tai hankkimalla sellaisen vapaaehtoisessa vaihtokaupassa jonkun toisen kanssa. Ja kuten sanoit, omistusoikeuteen kuuluu, että voin tehdä omaisuudelleni mitä haluan ilman, että kenelläkään on oikeutta sitä estää: käyttää, tuhota, ottaa kopioita tai myydä edelleen.
Jos esimerkiksi käytän 5 vuotta ohjelmoidakseni pelin, se on minun omaisuuttani, ja voin esimerkiksi tehdä siitä kopion ja myydä sen edelleen. Tällöin kuitenkin kyseisen kopion omistusoikeus siirtyy ostajalle. Jos hän päättää valmistaa siitä omalla kustannuksellaan lisää kopioita ja jakaa niitä edelleen, se on toki hänen oikeutensa. Minulla ei ole mitään oikeutta puuttua siihen, mitä hän omalla omaisuudellaan tekee, ei edes sillä perusteella, että satuin tekemään alkuperäisen kappaleen. Minulla on toki edelleen oma alkuperäiskappaleeni ja voin yhä tehdä sillä mitä haluan, vaikka ottaa lisää kopioita ja myydä niitä edelleen kenenkään estämättä, joten minun omistusoikeuttani ei ole kukaan loukannut.
On kuitenkin varsin hankalaa perustaa tuottoisaa liiketoimintaa sen varaan, että myy sellaisia yksittäiskappaleita, joista suunnilleen kuka tahansa pystyy valmistamaan identtisiä kopioita käytännössä nollakustannuksilla. Tai ainakin tuollainen liiketoiminta vaatisi toimiakseen mittavan valvonta- ja väkivaltakoneiston, joka vähät välittää yksityisyydensuojasta, sananvapaudesta tai omistusoikeudesta.
Fiksumpi kaveri saattaisi tehdä pelistään sellaisen, että sitä pyöritetään serverillä, johon myydään määräaikaisia käyttöoikeuksia. Serverin kopioiminen onkin jo astetta vaikeampaa, ja näin pelin tekijä voi ansaita rahaa ilman, että kenenkään oikeuksia jouduttaisiin loukkaamaan. Maailman muuttuessa jotkut vanhat ansaintamuodot muuttuvat mahdottomiksi, mutta uusia mahdollisuuksia tulee tilalle.
Ja #147 taas Siluruksen kommentiin #143. Uudella Suomella olisi kyllä vielä vähän parantamisen varaa tässä kommentointimekanismissa.
Tekijällä on tekijänoikeus. Jos teen teoksen, sitä ei kukaan muu omista, eikä kenelläkään muulla ole oikeus sitä muille luvatta jakaa tai myydä. Teoksen ostaja ostaa itselleen käyttöoikeuden.
On häkellyttävää, että ihminen, joka käyttää aivojaan opiskellakseen aivotoimintaa ja tietoisuuden merkitystä, väittää, ettäkö aivotoiminnan tulokset olisivat merkityksettömiä sinänsä ja vain kädentöillä - materialla - olisi merkitystä. Historiantunneille poikaparat pitäisi laittaa! Ihmiskunnan tärkeintä antia on se, mikä on syntynyt aineettomana!
Apinakin osaa käyttää työkaluja, vain ihminen tehdä taidetta.
#147: Jokainen lause, jonka kirjoitat yllä, puhuu tekijänoikeuksien puolesta; ilman tekijänoikeuksien *toteutumista* ei ole kaupallisesti hyödynnettävää immateriaalibisnestä.
Ainoa kummallisuus on enää siinä, että haluat tekijänoikeuksien toteutuvan automaattisesti, kuin annettuna luonnonlakina. Tätä voi verrata siihen, että haluaisit ihmisten ruumiillisen koskemattomuuden tai aineellisen omaisuuden suojan toteutuvat luonnostaan, ilman ihmisten tekemiä lakeja; että universumin lait eivät mahdollistaisi omaisuuden varastamista.
Tämän ajatuksen pohjalle tehty yhteiskunta ei ole vapaa, eikä siellä ole mitään luottamusta. Sen taustalla oleva filosofia on 'might is right'.
149 on ihan oikeassa ja puuttuu tärkeään kohtaan, toisen luoman tuotteen (aineellinen tai aineeton) myymiseen. Siinä on minusta asian ydin. Jos kopioit omaan käyttöön vaikkapa tuottamani levyn, ei se potuta minua läheskään siinä mittakaavassa kuin että soitat sitä mainoksessasi. Käytäntö on jo ajanut yksityiskäytön valvonnan ohi, mutta niin kauan kuin kaupallinen käyttö on hallinnassa, tekijän oikeusturva on siedettävällä tasolla. Piraatti-cd:itä ja dvd-levyjä kauppaavat ovat "oikeita" rosvoja, sillä heillä on hyötymistarkoitus.
Tuosta huolimatta tekijänoikeus ilman muuta tarkoittaa omistusoikeutta ja ihan fiksusti joku vertasi sitä patenttioikeuteen. Ei minusta Fiskarsin saksien kopiointi Kaakkois-Aasiassa (en sano Kiinassa) ole yhtään sen oikeutetumpaa sillä perursteella että se ei ole Fiskarsia konkurssiin ajanutkaan. Siinä mielessä argumentointisi on virheellistä.
#149: Oikein siihen saakka, että jos teet teoksen, se on sinun omaisuuttasi. Sen sijaan jos menet myymään teoksesi tai sen kopion jollekulle muulle, niin silloin myydyn teoksen/kopion omistusoikeus siirtyy ostajalle, eikä sinulla ole oikeutta sanella, mitä ostaja omalla omaisuudellaan tekee.
Käyttöoikeuksien vuokraaminen on asia erikseen, sillä saralla voi kenties olla vielä tulevaisuutta. Esim. Spotify sitä harrastaakin ilmeisesti kohtalaisen menestyksekkäästi.
#150: Ei kai kukaan ole aineettomia asioita merkityksettömiksi väittänyt, päin vastoin. Ainoastaan, että omistoikeus pätee vain materiaalisiin asioihin. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että fyysinen kappale voi olla kerrallaan vain yhden ihmisen hallussa ja käytettävissä ja jos se varastetaan alkuperäiseltä omistajaltaan, ei tämä pysty enää käyttämään sitä.
Aineettomia asioita (ideoita, keksintöjä, musiikkia) sen sijaan voi käyttää vaikka koko ihmiskunta samaan aikaa ilman, että se olisi keneltäkään pois. Tämän vuoksi ne ovat todellakin tärkeämpiä kuin fyysiset esineet, ja siksi kaikki yritykset rajoittaa aineettomien asioiden leviämistä vain huonontavat tarpeettomasti ihmiskunnan asemaa.
#151: "Jokainen lause, jonka kirjoitat yllä, puhuu tekijänoikeuksien puolesta; ilman tekijänoikeuksien *toteutumista* ei ole kaupallisesti hyödynnettävää immateriaalibisnestä."
Jos on sitä mieltä, että jonkun keinotekoisesti luodun, vanhentuneen bisnesmallin puolustaminen on tärkeämpää kuin omistusoikeus, sananvapaus tai yksityisyydensuoja, niin silloin sen varmaan voi ymmärtää noinkin.
Tietenkin oikeuksien turvaamiseen tarvitaan lakeja. Mutta jos jonkun keinotekoisen oikeuden turvaamiseen vaaditaan laki, joka itsessään loukkaa juuri omistusoikeuden, sananvapauden ja yksityisyyden kaltaisia perusoikeuksia, niin silloin kyseessä on etuoikeus ja sitä turvaava laki on itsessään epäoikeudenmukainen.
#152: On ihan fiksua verrata tekijänoikeutta patentteihin, nämä tarkoittavat todellakin varsin pitkälle samaa asiaa. Sen sijaan kumpaakaan noista ei kannata sotkea omistusoikeuteen, sillä siinä on kyse täysin eri asiasta. Kts. #147 ja #154 miksi.
Mikset J mene oikeisiin töihin? Jos sellaisia ei ole juuri nyt niin sitten kannattaa hankkia osaamista, koska työt eivät täältä kuitenkaan lopu. Ei tästä harrastuksestasi kehkeydy ikinä mitään sen kummempaa koska yhteiskunta toimii eri säännöillä. Tämä on täyttä ajan haaskausta ja amatöörimäistä lakipykälien pyörittelyä kaikin tavoin. Ei tästä tule vallankumousta vaikka ehkä onkin kivaa puuhaa kaveriporukassa. Tämä on ihan vakavissaan esitetty kysymys eikä tätä tarvitse poistaa.
"Pääpontti on tämä: kopiointi on kopiointia, varastaminen on varastamista, ja ne eivät todellakaan ole sama asia. Näiden sotkeminen keskenään vain vaikeuttaa keskustelua. Varastaminen on väärin, kopioinnin vääryys on vähintäänkin kyseenalaista"
Onko rahan kopiointi (rumasti sanottuna väärentäminen) oikein vai väärin, ja miksi?
#158: Tästä taisi olla jo puhetta aiemminkin (#121), mutta rahan kopiointi siis ei sinänsä loukkaa kenenkään oikeuksia eikä siten ole väärin. Mutta jos tarjoaa kopioitua rahaa jollekin aitona, syyllistyy petokseen. Rahan valmistajan vastuulla on tehdä rahasta sellaista, että sitä on hankala kopioida ja kopiot helppo erottaa alkuperäisistä. Jos ei muu auta, niin siirtyä vaikka takaisin kultarahoihin, joiden arvo riippuu suoraan painosta. Tai vaihtoehtoisesti käyttää sellaista valuuttaa, jolla on jo itsessään käyttöarvoa, kuten tupakat vankilassa.
#157: Ei tässä nyt sentään mitään vallankumousta tarvita, parin turhan, toimimattoman ja epäoikeudenmukaisen lakipykälän poistaminen riittää. Tämä onnistuu ihan normaalin demokraattisen prosessin kautta, jossa puoleen perustaminen oli ensimmäinen vaihe.
Samaan aikaan on toki hyvä yrittää saada ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan tekijänoikeuslobbareiden isolla rahalla tuputtaman ja vuosikausia jatkuneen propagandan jälkeen. Tämän hetken pahimpia ongelmia ovat nämä virheelliset "kopiointi = varkaus" ja "tekijänoikeus = omistusoikeus" meemit. Jahka noista päästään eroon, on keskustelussa taas mahdollista edetä jonnekin.
#160: Keskustelua ei tarvitse käydä mistään muusta, kuin siitä, onko kopiointi varkaus ja onko tekijänoikeus rinnasteinen omistusoikeuteen. Kaikki muu seuraa tästä.
Mitä sanoo piraatti tuotemerkeistä? Tuotemerkkihän on idea. Se on täysin aineetonta. Ei pitäisi olla pois Coca-cola -yhtiöltä tai edes Nokialta, jos joku kykenee ostamaan tarvittavan raaka-aineen ja myymään sen markkinoille oikeudenhaltijoiden nimellä. Miksi jokainen yritys ei voisi tai saisi hyötyä ilmaiseksi jo tehdystä kehitystyöstä ja toisen yrityksen ansaitsemasta luottamuksesta? Vai kiistätkö, että luottamus (tai vastaava käsite) on aineetonta tai ansaittua?
#160. Mutta kun kyseessä on vallankumous. Ei voi olla niin että jollakin alalla kauppatavara on ilmaista ja kaikkien kaupustelijoiden käytettävissä ja muilla aloilla sitten ei. Tämä houkuttelee vain harmaata taloutta ja rikollisuutta puoleensa. Jättäisit jo nyt tuon ininän kopioinneista sun muista. Kyseessä on pelkkä puhdas bisnes josta saadaan voittoa ja johon täytyy investoida reilusti että onnistuu. Ei ne serverit ja systeemit tyhjätaskuilta onnistu. Liikemiehiltä onnistuu. Sellaisilta liikemiehiltä joille ei tule mieleenkään tukea kannattajiaan.
Tässä askarrellaan sosialismin ja anarkian kanssa. Ne ovat ihan kivoja aatteita aivoterapiaa varten mutta ei niistä käytännössä ole toimiviksi. Aina tulee uusi sukupolvi joka luulee että sosialismissa on tulevaisuus. Tässä tapauksessa hassusti vain yhdellä alalla. Sitten kun päästään sinne 30:n korville niin elämä on jo kouluttanut märkäkorvat tajuamaan elämän realiteetit. Näytä minulle 30:n piraatti niin näytän sinulle idiootin.
Osakkeista syntyy tuottoa vain, jos niiden arvo kasvaa.
Tekijänoikeuksista syntyy tuottoa vain jos niist.ä maksetaan, eikä sosialisoida niinkuin monet haluaisivat.
#161: Tuotemerkkeihin sama kuin rahaankin: kopiointi sinällään ei loukkaa kenenkään oikeuksia, mutta jos yritys yrittää myydä tuotteitaan harhaanjohtamalla ostajaa luulemaan, että kyse on jonkun toisen yrityksen tuotteista, syyllistytään petokseen.
#162: Eiköhän tämä nykyinen laki aiheuta enemmän rikollisuutta tekemällä suurimmasta osasta nuorisoa rikollisia, vaikka he eivät tee mitään oikeasti väärää. Siinä olet oikeassa, että kyseessä on puhdas bisnes: tekijänoikeuslobbaajat yrittävät epätoivoisesti tekohengittää vanhentunutta bisnesmalliaan, josta aika ja teknologia ovat menneet ajat sitten ohi.
Itse asiassa tekijänoikeuslobbaajat ovat enemmän sosialismiin kallellaan yrittäessään rajoittaa yksityistä omistusoikeutta määräämällä, mitä kukin saa ja ei saa tehdä omalla omaisuudellaan ja valjastamalla valtion tukemaan tuottamatonta bisnestä. Piraatit yrittävät vain puolustaa ihmisten oikeutta omaisuuteensa, yksityisyyteensä ja sananvapauteensa.
#164: Entä sitten, jos joku väittää olevansa jotain, mitä ei ole? Mitä alkuperäinen firma on muka menettänyt? Ja mitä asiakas on menettänyt, jos se saa identtisen tuotteen (mukaanlukien samankaltaisen takuun, samat palautusoikeudet, saman huollon, yms.)?
#166 Tuolla logiikalla halvalla myydyt jäljitelmätkin, ideavarkaudet, ovat ok.
"Syvällisempi syy tekijänoikeus/omaisuus-rinnastuksen virheellisyydelle löytyy kuitenkin siitä, että aineettomat hyödykkeet itsessään ovat täysin arvottomia."
Ei se nyt ihan noin helppoa ole. Minä haluan ostaa vain laatutuotteita missä on laatu tarkastettu ja tuottajalla on joku vastuu siitä mitä hän tarjoaa.
Minun puolestani voit hankkia "ilmaiseksi" digitaaliset filesi veroparatiisirikolliselta ja katsella hänen peppu porno mainoksiaan ja kustantaa samalla niiden kuppaisten virus zippiesi transaktio kulut. Kuluja aineettomien tuotteiden välityksestä koituu paljonkin vaikka et sitä ehkä aivan vielä tajua. Luuletko junnu tosiaan että aineeton tavara mikä sieltä tuutista tulee on arvotonta?????? Oletko ikinä nähnyt kun tietä avataan ja sinne laitetaan kaapelia?? Oletko nähnyt serverihuoneen? Tiedätkö paljonko ne maksaa?
Ilmaisten virus zippiesi sisältö saattaa sitten olla ihan mitä tahansa kun sen sitten viimein löydät joltain adware/spyware/pornoperse saitilta välkkyvien XXX-mainosten välistä. Sinä voit tehdä näin muiden "ideologisten" kuppazippi-lobbari kavereidesi kanssa juuri näin koska aikaa teillä tuntuu riittävän.
Minä haluan hankkia fileni joltain arvostetulta ja asiallisen näköiseltä saitilta ilman loputtomien pornomainosten plarailua. Saiteilta jossa tekijää ja tuotetta arvostetaan, laatu on paikallaan ja jossa ei ole mitään muuta roskaa. Olen siitä valmis maksamaan kuten ennenkin. Laatu maksaa, ilmainen on aina paskaa. Aineettomuus ei tee jostain arvotonta. Se on suurin harhaluulosi.
#167: Et tainnut ymmärtää kysymystä. Halusin nimimerkin J pohtivan, mikä on petos-käsitteen ydin. Mikä tekee petoksesta epätoivottavan ilmiön tai rangaistavan teon? Jos se on rangaistava teko, millä voidaan mitata teon vakavuutta? Vai onko 'petos on petos on petos'?
Näiden kysymysten vastaus on se, että petoksella epärehellinen ihminen yrittää hankkia itselleen ansaitsematonta arvoa, joko suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä. Esimerkiksi jos yksityisyrittäjä perustaa franchise-ravintolan näköisen kopion, hän *varastaa* itselleen emo-yhtiön tuottamaa arvoa (asiakkaan avulla). Tällä arvolla on selkeä markkinahinta, jonka vertailun vuoksi aidot franchise-yrittäjät suostuvat maksamaan.
#169 Ilmiö tekee epätoivottavaksi se, että siinä haitataan luovan työn tekijöiden elinkeinoa.
#166: On asiakkaan oma asia, millä kriteereillä ostettavan tuotteen valitsee. Jos yksi näistä kriteereistä sattuu olemaan se, että tuotteen pitää olla tietyn yrityksen valmistama ja hänelle myydään toisen yrityksen valmistama tuote väittäen sen olevan halutun yrityksen valmistama, syyllistytään petokseen riippumatta siitä, miten tuote täyttää muut kriteerit. Kiista on siis myyjän ja asiakkaan välinen, alkuperäisen yrityksen oikeuksia ei ole loukattu.
#169: Petos-käsitteen ydin on valehtelu: syyllinen johtaa uhria harhaan ja saa siitä taloudellista hyötyä. Näin tuossa franchise-esimerkissäkin: feikkiyrittäjä antaa asiakkaiden ymmärtää olevansa franchise-ketjun jäsen, vaikka näin ei ole, ja siten pettää asiakkaitaan. Kyse ei ole kuitenkaan varsinaisesta omaisuusrikoksesta eli varastamisesta. Ja tässäkin uhrina ovat siis asiakkaat, ei franchise-ketju, jolla ei ole asiaan osaa eikä arpaa.
#173: Tuotemerkit ovat suojattuja *vain* sen takia, että tuotemerkin laiton käyttöönottaja yrittää ansaitsemattomasti hyötyä tuotemerkin kehittäjän tekemästä työstä, joka konkretisoituu tuotemerkin arvona.
Jos yrittäjä kykenee kopioimaan täydellisesti franchise-yrityksen konseptin, asiakastakaan ei ole varsinaisesti petetty. Hän saa täsmälleen mitä tilaa. Asiakas on kuitenkin ostamassa tuotetta, eikä tuotteen mukana tulevaa abstraktiota liikkeen toiminta-, hallinto-, ja rahoitusmallista, koska sellaista ei yksinkertaisesti voi ympätä mukaan ostokseen. Tässä skenaariossa yrittäjä on ensisijaisesti loinen, joka elää franchise-konseptin omistajan tekemästä työstä.
#173/174: Korjaan sen verran, että asiakasta on toki petetty: asiakas kuvitteli asioivansa rehellisen yrittäjän kanssa. Asiakkaan oikeusmukaisuuden tuntoa on loukattu -- ja se ainoa asiakkaan kärsimä haitta. Oikeudenmukaisuuden tuntoa taas ei voi loukata 'abstraktiona', vaan sen konkreettisen ilmiön kautta, että franchise-kattoyritys ei saanut ansaitsemaansa osuutta hampurilaisen myynnistä.
#174/175: Ei ole väliä, miten hyvin feikkiyrittäjä on franchise-konseptin kopioinut tai onko konseptin toiminnalla merkitystä asiakkaalle. Vain sillä, että jos asiakas sattuu haluamaan asioida nimenomaan tietyn franchisen yrityksessä ja feikkiyrittäjä harhauttaa asiakasta luulemaan, että näin on, tapahtuu vääryys. Ei siksi että tämä "loukkaisi asiakkaan oikeudenmukaisuuden tuntoa", vaan siksi, että asiakkaalle valehtelu kauppojen tekemiseksi on petos ja yksiselitteisesti väärin.
Varsinainen pointti siis on se, että kuluttajansuoja ja petosten laittomuus jo sinällään takaavat sen, että yritysten maine ja luottamus eivät ole merkityksettömiä ja yritysten kannattaa pitää niistä huolta. Siihen ei vaadita sitä, että tavaramerkkejä pitäisi kohdella yritysten omaisuutena.
Nykyinen tekijänoikeuksien käsite on työn ja omistamisen käsitteiden laajentuma. Se ei ole johdettavissa perinteisestä työn käsitteestä eikä se ole johdettavissa perinteisestä omistamisen käsitteestä. Kuitenkin vahvojen tekijänoikeuksien puolustajat inttävät viimeiseen asti, että tekijänoikeuksissa on kyse aivan samasta ilmiöstä kuin siinä, että ihmistä estetään murtautumasta toisen kotiin ja viemästä sieltä tavaraa. Näin pitkälle kapitalismin joukkopsykoosi on siis edennyt.
Puhutaan "taiteilijan oikeudesta ansaita työllään" ottamatta lainkaan huomioon sitä, miten tuon työn tekemisen ehdot ovat muuttuneet. Otetaan esimerkiksi CD-levy ja sanotaan, että sen kopioiminen on aivan sama kuin jos kidnappaisi artistin ja pakottaisi tämän soittamaan ilmaiseksi elävää musiikkia. Digitaalisessa muodossa olevan tallenteen kopioiminen ja antaminen ystävälle on kuitenkin vain tallenteeseen kuuluvan ominaisuuden hyödyntämistä, ei varastamista.
Jos artisti haluaa tienata työllään, tienatkoon aivan vapaasti: esimerkiksi esittämällä sitä ihmisille maksua vastaan!
Miten artistit tulivat aiemmin toimeen työllään? Tekemällä sitä. Miten he tulevat nykyään toimeen? Käyttämällä hyväkseen massakulttuurille ominaisia työn ja omistusoikeuden käsitteitä, eli tekemällä äänitteen ja istumalla sitten kotona ja keräämällä tuottoa kopioiden myynnistä. Kulttuuri on muuttunut ja teknologia on muuttunut, mutta yhä vain kuvitellaan, että tilanne on sama kuin ennen teollisen massakulttuurin nousua.
#177 Ai että panisitko säveltäjät ja sanoittajat esittämään sinfonioita ja kuoroteoksia ihmisille "maksua vastaan"?
On omalaatuista, että henkisen työn sosialisointiin pyrkivät ihmiset katsovat, että maailman on muuttunut ja eivät kuitenkaan hyväksy tekijänoikeuksiin liittyviä uudelleen määrittelyjä, jotka takaisivat luovan työn tekijöille elannon.
#178
Nykyisiä tekijänoikeuksia ei ole muokattu nykyiseen tilanteeseen nykytilanteen pohjalta, vaan ne ovat vanhoja tekijänoikeuskäsitteitä, jotka on tällätty sellaisinaan nykytilanteeseen. Niinpä kun klikkaat linkkiä netissä, ehkä edes tietämättä mitä sen takana on, ja kaiuttimista alkaa soida tekijänoikeuden alainen musiikkikappale, olet nykykäsityksen mukaan syyllistynyt varkauteen. Mitä muuta tämä on kuin vanhojen tekijänoikeuskäsitysten soveltamista teknologian mullistamaan kulttuuriympäristöön?
En kuitenkaan ole niitä jotka ajattelevat, että tekniikka on ajanut tekijänoikeuksien ohitse ja hyvä niin. Olen sen sitä mieltä, että teknologian kehitys on sinänsä huono asia, myöhäiskapitalismin rappioilmiö, josta tekijänoikeuksien kaltaisten oikeudellisten fiktioiden luominen on vain yksi seuraus. Tekijänoikeudet kertovat yksityisomistukseen perustuvasta kilpailuyhteiskunnasta.
Henkisen työn puolustaminen vetoamalla kilpailuyhteiskunnan lainalaisuuksiin on nurinkurista, koska tuo yhteiskuntamuoto itsessään on henkisen kulttuurin pahin vihollinen. Kilpailuun perustuva massakulttuuri ei ole henkisen kulttuurin kukoistuksen paikka, vaan henkistä kulttuuria ylläpidetään siinä vain yhtenä teollisuuden alana muiden joukossa. Minulle on siis turha selittää, että tekijänoikeudet edistävät henkistä kulttuuria, koska tuollainen väite kielii vain systeemisen (kokonaisuuksia hahmottavan) ajattelun totaalisesta pettämisestä.
Siis mikä siinä on niin vaikeata ymmärtää, että elämme teknologisessa massayhteiskunnassa? Tämä ei ole enää se sama yhteiskunta kuin mitä oli pari sataa vuotta sitten. Jos kannatat teknologista massayhteiskuntaa, kannatat samalla entisten tekijänoikeuskäsitteiden romuttamista. Niin yksinkertaista se on. Jos haluat, että yhteiskunta jatkaa tällä linjalla, niin on turha vinkua tekijänoikeusloukkauksista, koska noiden juridisten sepitysten loukkaaminen on aivan olennainen osa nykyistä teknologista ympäristöämme.
Palataanpa rautalankamalliin:
Tekijänoikeusrikkomukset ovat luonteeltaan varastamista. Niissä vanhingoitetaan toistten elinkeinoa. Mutta ne eivät ole sosialisoijien mielestä varastamista, koska ENNEN varastamisella tarkoitettiin muuta. Sosialisoijat elävät menneisyydessä, eivätkä halua uudista lainsäädäntöä ns. tietoyhteiskunnan vaatimalle tasolle.
Totta kai haluan palata menneeseen. Haluan itse asiassa palata hyvin, hyvin kauas menneisyyteen, oloihin joissa yksityisomaisuuden, saati sitten tekijänoikeuksien kaltaisille käsitteille ei ollut inhimillisesti ymmärrettävää vastinetta maailmassa. Tekijänoikeuksista puhuminen onkin ehkä tyhjänpäiväistä siihen nähden, että haluan kumota koko vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen. Mutta tekijänoikeudet juridisena fiktiona avaavat mielestäni hyvän näkökulman jälkimodernin yhteiskunnan älylliseen ja moraaliseen sekaannukseen. Ne kuvaavat ennen kaikkea massatuotantoon ja massakulutukseen perustuvaa elämänmuotoa. Kulttuurin vaalimiseen ne eivät liity, vaan päin vastoin henkisen kulttuurin kaupallistamiseen ja tavaraistamiseen.
Päinvastoin kuin #182 väittää, tekijänoikeudet ovat aivan toista maata kuin massatuotanto ja massakulutus ja nimenomaan liittyvät kulttuurin vaalimiseen. Ilman tekijänoikeuksia ei olisi muuta kuin kaupallista massaviihdettä.
Tekijänoikeuksista nauttivat YKSILÖT, tekijät.
#181/183: Hämärintä näiden tekijänoikeuksien sosialisoijien kirjoituksissa on se, että he hyväksyvät tietokonepelin myyjän tekijänoikeudet peliin, mikäli se tapahtuu niin vahvalla kryptauksella tai futuristisella teknologialla, jota "asiakas" ei voi murtaa. Myös he hyväksyvät Star Wreckin tekijöiden oikeudet oheistuotteiden myyntituloihin, vaikka ne pohjautuvat täysin siihen, että Star Wreckin tekijöillä *yksin* on oikeus myydä kyseisiä oheistuotteita.
Näissä ei ole mitään muuta konsistenttia linjaa, kuin se, että nämä prekaarit *haluavat* olla maksamatta musiikista, peleistä, viihteestä ja koska he eivät voi myöntää olevansa tässä suhteessa itsekkäitä, he toitottavat miten tekijänoikeuden poisto toteuttaisi jotenkin *yhteisen* hyvän; että miten, jokin joka on pois tekijältä, ei olisikaan pois tekijältä.
# 184.
Olkaa te kapitalismin apologistit vaan hiljaa itsekkyydestä. On mielikuvituksellisen hullua, että kapitalistit ja heidän ideologiansa maallikkosaarnaajat (n. 80 % väestöstä aivopesty tähän doktriiniin) hurskastelevat nykyään kuluttajien itsekkyydestä ja kapitalistin rajattomasta kärsimyksestä näiden kourissa. Kapitalismi perustuu itsekkyyteen, sen tehtävä on ruokkia rajatonta itsekkyyttä ja kuluttamisen halua. On siis turha itkeä sitten, kun itse luotu systeemi kusee käsille!
#183
Nykyaika taitaa sumentaa katseen ja hämmentää ajatukset niin pahasti, että asiat kääntyvät ylösalaisin. Tekijänoikeudet eivät todellakaan suojele kulttuuria, vaan tuotantoa. On absurdia väittää muuta. Nykyisessä tekijänoikeuksien hallitsemassa tilanteessa ei synny merkittävää ja elävää kulttuuria, koska kulttuuri on luonteeltaan yhteisöllistä, ei yksilöllisesti neljän seinän sisällä kulutettavaa kulutustavaraa. Mutta jos kapitalistisen kulttuurikäsityksen laput silmillä haluaa suunnistaa, niin ihan vapaasti voi väittää, että vain tekijänoikeudet mahdollistavat kulttuurin.
Onko keskustelupalstan nikki sellaista omaisuutta, jota ei voi toinen käyttää toisella keskustelupalstalla? Jos minulla on nikki "Kommentoi" rekisteröitynä palstalla ja joku vieras rekisteröi saman nikin toisella keskustelupalstalla, niin voinko vaatia nikkiä itselleni? Ja jos keskustelupalstan ylläpito antaa nikin minulle, niin loukataanko siinä ensimmäiseksi rekanneen oikeuksia?
Asiahan on yksinkertainen: ottaa vaan kitaran käteen ja tekee itse musiikkinsa ellei tahdo toisen tekemästä maksaa. Jos ei osaa, kannattaa sitten ostaa jotain omaa korvaa miellyttävää ja pitää suunsa kiinni.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 188 kommenttia